maanantai 27. heinäkuuta 2020
sunnuntai 26. heinäkuuta 2020
lauantai 25. heinäkuuta 2020
Valotus tekee kepposen
Kun kuvaa sisällä kirkkaassa auringo valossa, voi tulos olla yllättävä:
Äkkiä samoissa olosuhteissa ja samoilla asetuksilla kuva onkin näin dramaattinen: kuin göötistä olisi tullut susihukkanen
Aika kummallista!
Äkkiä samoissa olosuhteissa ja samoilla asetuksilla kuva onkin näin dramaattinen: kuin göötistä olisi tullut susihukkanen
Aika kummallista!
torstai 23. heinäkuuta 2020
Mäkelä Hannu: Rakkaudella, Alma
Alma on kuvaus täysissä järjissään olevan iäkkään
syöpäpotilaan viimeisistä ajoista. Alma sairastaa kotona, tytär, poika,
tyttären tytär ja pojan vaimo valvovat vuorotellen hänen vointiaan.
Syöpäkasvain on kivulias, mutta pieni; se on leikkauksella ja sen jälkeisillä
hoidoilla todennäköisesti parannettavissa. Alma ei kuitenkaan leikkausta eikä
hoitoja halua, mutta hänen sanansa ei paina, kun lapset ovat tutun lääkärin
kanssa leikkauksesta jo sopineet. Alma ajattelee, että kun poissa ovat kaikki
läheiset ikätoverit, eikä täällä vielä ilmaa hengittäviä edes halua tavata, kun
tuttu oma maailma on mennyt ja kadonnut eikä tässä uudessa enää osaa eikä halua
elää, niin hän ei halua alistua tuskaisille hoidoille eikä menettää
itsemääräämiskykyään, joutua avuttomana toisten armoille. Alma on älykäs,
mielenkiintoisen elämän elänyt ihminen ja hän tuntee suurta mielenkiintoa
siihen, mitä elämän laidan toisella puolella ehkä on. Uskovainen hän ei ole mutta jollain lailla
hän ajattelee rinnakkaisen maailman mahdollisuutta, joka olisi limittäin
näkyvän kanssa ja jossa hän sittenkin tulisi kohtaamaan rakastetun, edeltä
menneen Heikkinsä.
Omaan syöpähoitoonsa liittyvän ristiriidan hän ratkaisee
omalla tavallaan: kun omaiset eivät suostu ymmärtämään hänen omaa tahtoaan ja
kun kuolinavun saaminen on mahdotonta, hän löytää oman vapauttavan ratkaisunsa,
josta ei tulle ongelmaa muillekaan.
Pieni kirja tärkeästä aiheesta. Lainasin Helmetistä.
tiistai 21. heinäkuuta 2020
Ruusuja - muutakin kuin Flammentanz
Flammentanz on tänä kesänä kasvanut ja kukkinut niin hurjana, että raskaimmat versot kukkineen laahaavat maassa. Niin runsas ja hehkuva kuin tämä liekinvarsi onkin, on ihan kiva että muutkin pääsevät esille. Nyt alkaa olla pinkin pikkuruusun aika, ja Flammentanzin alta - kun kuihtuneita on leikattu pois- löytyy muutakin kaunista: vähän isompi pinkki ruusu, jonka nimeä en kyllä muista. Hyvä kun kukkivat eri aikaan; silmän iloa riittää pitemmäksi.
Night groove
Night groove
Suunnittelija: Isabell Kraemer
Lanka Biches & Buches: le petit lambswool värissä bleu gris + kuviovärinä rose très clair yhdessä le petit silk mohair samassa värissä
Hyvä ohje ja kiva malli. Tein saman jo aikaisemmin toisesta langasta (https://lapsuksia.blogspot.com/2020/04/night-groove.html )
tiistai 14. heinäkuuta 2020
Ajatuksia: Miksi intersektionaalinen feminismi
Atte Kalevan suosittama yhdenvertaisuusperiaate on kahdestakin
syystä parempi kuin Maria
Ohisalon ajama intersektionaalinen feminismi. Ensinnäkin intersektionaalinen feminismi on jo
sanahirviönä tavalliselle ihmiselle käsittämätön. Toiseksi, kun intersektionaalinen
tarkoittaa monien eri ominaisuuksien huomioon ottamista, naisnäkökulma on syrjinnässä
vain yksi muuttuja monien joukossa. Tasa-arvon toteutumisen tiellä kun voi olla
syrjimistä monen muuttujan näkökulmasta. Näitä voivat olla esimerkiksi kieli
(ruotsinkieliset ovat joissain tapauksissa etulyöntiasemassa), sosioekonominen
asema (akateemisesti koulutettujen lapset opiskelevat pitemmälle), etninen
tausta (maahanmuuttajat ovat heikommassa asemassa, erottava tekijä voi olla
jopa savolaisuus, pohjalaisuus tai karjalaisuus), asuinpaikka (haja-asutusalueella
palvelut heikommat), ruumiinrakenne (pitkät miehet tienaavat enemmän,
lihavat ylipäätään heikommassa asemassa), ikä (50+ vaikeuttaa työnsaantia),
väritys (valkoihoiset etulyöntiasemassa, blondeja kuitenkin pidetään tyhminä
ja heitä saa pilkata julkisesti), sukupuoli (miehet etulyöntiasemassa), sukupuolinen
identiteetti (homot, lesbot, transsukupuoliset ja muunsukupuoliset ovat
heikommassa asemassa).
Kun syrjinnän taustalla voi olla monia syitä, joista
naisnäkökulma on vain yksi, en ymmärrä miksi feminismi pitää erikseen
termissä tuoda esille. Onko naisnäkökulma painavampi syy ajaa tasa-arvoa kuin
esimerkiksi sosioekonominen asema tai etninen tausta? Ei minusta. Sen vuoksi
Atte Kalevan lanseeraama yhdenvertaisuusperiaate on hyvä. Tai jos halutaan
vielä selventää niin voisiko monimuuttujatasa-arvo olla se mitä tavoittelemme?
sunnuntai 12. heinäkuuta 2020
Konstig Joonas: Vaaran vuodet
Vuonna 1945, heti sodan jälkeen Suomessa elettiin vaaran vuosia.
Valtaa pitää liittoutuneiden, käytännössä Neuvostoliiton valvontakomissio, joka
pitää majaa hotelli Tornin tiloissa Helsingin keskustassa. Maa on poliittisesti
kahtiajakautunut Neuvostomieliseen vasemmistoon ja vastakkaiseen porvaristoon,
niin myös kirjan päähenkilöt, veljekset Hugo ja Aarne Salo. Suomen kautta on
tulossa italialainen huippufyysikko, jota sekä Englanti että Neuvostoliitto
havittelee omaan palvelukseensa. Tapahtuu murhia, ja vastakkaisissa leireissä
toimivat veljekset joutuvat yllättäen kohtaamaan toisensa.
Kirja pohjautuu tositapahtumiin, on sujuvasti kirjoitettu ja hyvin jännitettä
ylläpitävä. Ajan kuvaus vaikuttaa uskottavalta; on kyllä karmivaa ajatella sen
ajan olosuhteita, miten veitsen terällä täällä on oltu. Neuvostoliiton
tukikohta Porkkalassa, junamatka Kirkkonummen läpi pimennetyin ikkunoin,
valvontakomission kotietsinnät ja kuulustelut omien vanhempienikin kodissa
Kalevankadulla, hotelli tornin viereisessä talossa. Puhumattakaan siitä, että
Porkkalan kesähuvila menetettiin sen lisäksi että Viipurin koti ja huvila oli
jo sodassa mennyt. Nykyajan vaikeudet saavat perspektiiviä; niitäkään lainkaan
väheksymättä olemme sittenkin hyvässä asemassa ja onnekkaita.