Häähumua

Prinsessahäitä ei lauantaina vietetty vain naapurimaan hovissa vaan myös täällä Espoossa, kun suloinen sukulaistyttöni ja hänen charmantti sulhonsa ottivat toinen toisensa omakseen rakastaakseen toisiaan myötä- ja vastoinkäymisissä. Vihkiseremonian jälkeen tilaisuus jatkui Karhusaaressa eikä kauniimpaa juhlapaikkaa voisi kuvitella: Sinebrychoffin huvilassa ja sen puistossa oli ilo viettää kesäistä juhlaa, varsinkin kun sää oli mitä mainioin. 

   Kaikki oli ihanaa, mutta ehkä kaikkein parasta olivat puheet. Isät tietysti kävivät läpi hääparin vaiheet ja saavutukset, mutta eniten sydäntäni liikauttivat nuorten puheet. Varsinkin morsiamen sisarusten puheista henki sellainen määrä ystävyyttä, ihailua ja rakkautta että isotädille ihan nousi pala kurkkuun pelkästä myötäonnesta. Kun morsiamen isä oman puheensa loppuhuipennuksessa siteerasi Ilkka Niiniluotoa toteamalla että ”it is nice to be important, but it is more important to be nice”, niin nuorison puheissa tämä mietelause sai todella lihaa luidensa ympärille – jos nyt näin proosallinen ilmaisu sallitaan.

   Koko tilaisuus oli niin tulvillaan onnea, kauneutta ja harmoniaa, että sen muisto antaa voimia ja energiaa meille kaikille pitkäksi aikaa. Kiitos, ihanat!

Kukkia ja koiria

Vanhemmillani oli eräs ystävä, suuren firman omistaja ja johtaja, jonka intohimo oli maisemamaalaus. Hänellä oli yksi aihe: kesähuvilalta aukeava näkymä. Sitä hän maalasi yhä uudestaan ja uudestaan. Jotkut saattoivat ihmetellä miksi hän aina maalasi samaa kohdetta.

Minä en ihmettele sitä ollenkaan. Itse kun en kyllästy kuvaamaan kukkia ja koiria.

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

Lapsuusmuistoja

Helsingin keskustassa lapsuuteni viettäneenä yksi keskeinen muistoni liittyy tietysti Stockmanniin. Muita kiintopisteitä ovat Fazerin kahvila Kluuvikadulla, johon mentiin äidin kanssa toipumaan aina hammaslääkäriltä päästyä, sekä Kaisaniemen puisto, jonka vierellä asuin ja jossa talvisin luisteltiin.

 Stockmannilla ihanaa olivat rullaportaat,

 joita pitkin matka taittui varsinaiseen kohteeseen, neljänteen kerrokseen leluosastolle. Nuket olivat tietenkin se tärkein ihailun kohde, mutta yhtä lailla minua vetivät puoleensa myös pyöreän vesialtaan kultakalat.

 Muistaakseni kalat olivat poissa joitakin aikoja, mutta nyt ne onneksi ovat taas palanneet paikalleen.

 Melkein kaikki muu onkin muuttunut. Leluosasto ei enää ole entisellä paikallaan. Sen tilalla on nyt tällainen kahvila.

Valokuvatorstai, haaste 290: Lapsuusmuisto

Nautitaan kesästä 2.

Rannalla lojuminen viehättää ihmisiä kai kaikkialla. Etelän lomakohteiden esitteissä ainakin yleensä on kuvia rantahietikoilta, joissa ihmiset makaavat limittäin kuin sardiinit purkissa. Esitteiden on kaiketi tarkoitus houkutella ihmisiä lähtemään matkalle.

Hiekarannoissa ei ole mitään vikaa, mutta rantojen tungos saa minut kiertämään ne kaukaa.

klikkaa kuva isommaksi

 Toisin on laita omalla rannallamme Espoossa. Tilaa on ja valintansa mukaan voi loikoilla hiekalla tai kallioilla.

klikkaa kuva isommaksi

 Laineiden liplatuksesta voi nauttia omassa rauhassaan ihan itsekseen

klikkaa kuva isommaksi

tai omassa porukassaan

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

 Kahden hiekkarannan välissä on oma alueensa myös surffaajille ja jopa koirille

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

Nautitaan kesästä

klikkaa kuva isommaksi

Suomessa on nyt saatu nauttia etelämäisistä lämpötiloista. Tällainen sää jos mikä vetää kävelylle rantaan. Matkalla voi ihailla kermavaahdon lailla ryöppyäviä sireeneitä.

klikkaa kuva isommaksi

 Rantaan vetää monen muunkin veri. Paviljongin terassille toiset tulevat pienillä ja toiset

klikkaa kuva isommaksi

 suurilla veneillä.

klikkaa kuva isommaksi

Rantakahviloissa viihtyvät niin nuoret kuin 

klikkaa kuva isommaksi

 vähän varttuneemmatkin. 
Omalla tavallaan kesästä nauttivat myös ne, jotka

klikkaa kuva isommaksi

eivät terasseille kykene lähtemään. 

Onni yksillä, kesä kaikilla. Vielä ei ole taloa huputettu parvekeremontin takia: parisen viikkoa on armon aikaa. Hyvä, että helteet ovat nyt, kun parvekkeen oven vielä saa auki!

Pyörätuolin pyöreä

klikkaa kuva isommaksi

Mustaa ja valkoista,  Black and white Friday haaste 4: Pyöreä

Kesäinen päiväkävely uuden objektiivin kanssa

Testasin uutta 28-millistä. Tällä pitääkin mennä hirmu lähelle kohdetta! Kuvasin sireeniä useilla aukoilla välillä f/1,8 - f/8. Tässä mieleisini kompromissi (f/3,5). Taustan pokeh on ok, mutta terävyysalue on liian pieni. Terävyys on huono myös siksi, että kuvaa on jouduttu rajaamaan rajusti.

klikkaa kuva isommaksi

 Vertailun vuoksi kuva aukolla  f/8: taustan terävyys haittaa nyt mielestäni  kohteen erottumista

klikkaa kuva isommaksi

 Rannassa on leppoisa kesäpäivän tunnelma

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

Matka jatkuu koirarannan kautta. Täällä kuvaan pääsi hurmaava 3kk-ikäinen musta labbispentu (kuopiolainen, kuten Montykin!) joka halukkaasti teki tuttavuutta 8kk-ikäisen kultaisen noutajan kanssa.

klikkaa kuva isommaksi