tiistai 31. toukokuuta 2016

maanantai 30. toukokuuta 2016

Daoud Kamel, Mersault, contre-enquête




Kirja on vastinpari Albert Camus’n vuonna 1942 ilmestyneelle teokselle L’Étranger (Sivullinen). Kysymys on ranskalaisen Mersault’n vuonna 1942 huvikseen ampumasta algerialaisesta miehestä, jonka veli (Haroun) ikään kuin kostaa asian ampumalla toisen ranskalaisen vuonna 1962, sen jälkeen kun Algeria on itsenäistynyt.  Molemmat ampujat joutuvat oikeuden eteen ja molemmat saavat tuomion. Kummassakaan tapauksessa tuomio ei ensisijaisesti tule murhan takia niinkään kuin siksi että ampujat ovat syyllistyneet yleisesti hyväksyttyjen tapojen vastaiseen käytökseen. Mersault ei surrut äitinsä kuolemaa ja Haroun ampui ranskalaisen vasta Algerian vapaustaistelun päätyttyä omana henkilökohtaisena asianaan, kun hänen olisi pitänyt tarttua aseeseen jo vapaustaistelun aikana.

Kirja herättää ajatuksia siirtomaavallan ongelmista: paikallisten henki ei ole minkään arvoinen, uhri valikoituu sattumanvaraisesti eikä häntä mainita edes nimeltä surmatyön uutisoinnissa tai oikeudenkäynnissä. Omaisille tapahtuma merkitsee elinikäistä traumaa ja kaunaa, mikä voi tulla hyvitetyksi vain uudella - taas sattumanvaraisella - surmalla.  Tämähän jatkuu ajasta ikuisuuteen, esimerkiksi Lähi-idässä.  Lukemisen arvoinen kirja.

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kaunista Haukilahtea

Toukokuun loppu ja kesä kauneimmillaan.

Telamäentie on kuin maalaiskylän raitti


Vielä on vanhoja puutaloja herttaisine (ja laajoine) pihapiireineen


Kadulle päin sireeniä



ja hevoskastanjaa 
 

Taimentien puolella valtaisa sireeni


ja tämä ihailuni kohde: hyvin säilynyt, kaunis puuhuvila


Telamäen viehätys piilee vanhassa alueessa, jossa talot on rakennettu maaston ja maiseman ehdoilla. Näistä kun aika jättää, niin tilalle rakennetaan tehokkaasti, tontti täyteen laidasta laitaan ja korkea muuri ympärille. Toivottavasti siihen menee vielä kauan.

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Päivän kukat

Tänään pihalta löytyi keltamo (Chelidonium majus)


ja naapurin puolelta kurkottava angervo, jonka lajista en ole ihan varma. Muistuttaa rinneangervoa, mutta kukat ovat valkoiset.


Oma piha on kukkien kuvaajalle paratiisi - ainakin näin ensimmäisenä keväänä, kun kaikki on uutta ja yllättävää. 
 

tiistai 24. toukokuuta 2016

Happomarjapensas


Pihatietämme reunustaa rivi happomarjapensaita. Happomarja (Berberis vulgaris) suojaa pahalta, poistaa kielteisyyttä ja vieläpä suojaa kotia varkailta. No, piikikäs se ainakin on, piha-aidan läpi ei kannata yrittää. Kaikenlaista muutakin käyttöä sillä on, lue lisää täältä:  http://www.varjojenkirja.com/yrtit/373-happomarja.html

 

Turistina Helsingissä


Kaupungin museon näyttelyt aika vaatimattomat, mutta oli ihan hauska nähdä 50-luvun Helsinkiä. Omassa kodissani tosin ei juuri uudempaa tavaraa löydykään ;) Aikamatka vanhaan Helsinkiin ei oikein onnistunut, koska katselulaite ja kuulokkeet eivät toimineet.

Eroa symbolisoivien esineiden näyttely ei sekään oikein minulle auennut: kaikkein hirvein esine oli koiran kaulapanta ja sen vieressä eläinlääkärin lasku koiran eutanasiasta. Minulle tuli todella paha mieli. Huh! Ihan sairasta tehdä tuollaista näyttelyä.

Paljon parjattu Akateemisen uudistus ei näytä ihan niin pahalta kuin etukäteen olisi voinut pelätä. Cafe Aalto on paikallaan vanhan rautiksen mööpeleineen. 

Lopuksi bussilla kotiin toistaiseksi toimivasta suorasta, 12 minuutin  bussiyhteydestä iloiten. Kaupungilla on nyt flaneerattu koko vuoden tarpeiksi. Ihana päästä maaseudun rauhaan. Kuuntelen mieluummin satakielen laulua kuin katuporaa ja liikenteen melua.

 

maanantai 23. toukokuuta 2016

Uusi uljas Tapiola

Tapiolan kasvojenkohtotus tulee olemaan mittava. Pelkään pahoin, että Tapiolan ominaisilmeestä  jää jäljelle yhtä vähän kuin face-liftingin jälkeen entisillä ihmiskaunottarillakin. Ilme muuttuu auttamatta, toivon mukaan pirteämmäksi, mutta valitettavan usein luonnottoman jähmeäksi - joka tapauksessa persoonattomaksi, koskapa tavoitteena on tehdä kaikista yhtä nuorekkaita, siis samanlaisia. Mutta eipä arvostella keskeneräistä. Tässä kohoaa Ainoan laajennus:


Kaiken uudistumisen keskellä hyvää on, että Tapiolan vanha keskus säilynee suhteellisen ennallaan. Ja vaikka Tapiolan uurnalehto on pahasti liikenteen sumpussa, on Gräsassa tilaa hengittää ja mielen rauhoittua.





lauantai 21. toukokuuta 2016

Etuoven edustalle ...


piti saada vähän väriä.  Ruukussa japaninkelloa (Petunia calibracho).



Taloyhtiö pitää periaatteessa huolta julkisivupuolen yhteisalueesta, kuten nurmikosta. Oman etuoveni molemmilla puolilla on ihan hyvät norjanangervot, mutta makuuhuoneen ikkunan alle halusin yhden uuden rhodon. Toivottavasti löhtee hyvin kasvamaan.

perjantai 20. toukokuuta 2016

Kultatyräkki, tähkälaventeli ja dahlietta

Pihan komein on nyt kultatyräkki, Euphorbia epithymoides
 



Mutta oma sijansa on kesäkukillakin. Tässä tähkälaventeli Lavandula angustifolia




ja vielä pikkudaalia eli dahlietta


Kuvaaminen on hauskaa!

torstai 19. toukokuuta 2016

Pehmeät värit




Makroviikon haastesana pehmeä voi merkitä pehmeän kosketuksen lisäksi pehmeitä värejä. Pehmeä voi tietysti olla äänikin, luonne tai maku  - ja voihan joku  olla päästäänkin ihan pehmeä.

Makrotex, haaste: Pehmeä

maanantai 16. toukokuuta 2016

Pihapäivitystä




 
 

Kaikkea tapahtuu nyt vauhdilla. Tänään ovat auenneet tulppaanit, ruusut puskevat versoa, maksaruoho rehottaa, vuohenjuuret hehkuvat ja norjanangervo kylpee kermavaahdossa.

Vaikka muuten en ole jatkuvan muutoksen ystävä, kuvaamisen kannalta kaikkein kiinnostavinta ovat juuri luonnossa tapahtuvat muutokset. Jopa talvella. 

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Heijastus

klikkaa kuva terävämmksi
Mikä näkemästämme on totta ja mikä harhaa? Silmänkääntäjät harhauttavat toisia tahallaan, mutta joskus emme vain näe edessämme olevia asioita niiden oikeassa valossa. Joskus näemme vasta jälkeenpäin. Näkeminen tarkoittaa myös ymmärtämistä, you see!

Minua on aina kiehtonut tämä ensimmäisen korinttilaiskirjeen ajatus: Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä. Mikä lupaus, tuskin maltan odottaa!

Kuvassa orvokit ovat oikein päin, piha heijastuu ikkunasta. Oli pakko kokeilla, miltä näyttää valokuvattuna ;)

perjantai 13. toukokuuta 2016

Kesäkukkia

Lähdin ostamaan kasveille lannoitetta, mutta eihän Muhevaiselta voinut tyhjin käsin - siis ilman kukkia - kotiin palata. Kesäkukkien valikoima on nyt loistavimmillaan; oli pakko ostaa pari hehkeänpunaista daaliaa

klikkaa kuva terävämmäksi
  ja muutama herttainen tähtisilmä. 

klikkaa kuva terävämmäksi

Tähtisilmä on niin nostalginenkin, kun edesmennyt rakkaani tapasi joskus kutsua minua sillä nimellä. Taidankin viedä nämä haudalle, kunhan hallanvaara väistyy.

Viisaat viihtyvät varjossa

Tänään on lämmintä vielä piisannut, Ellille jo liikaakin. Viisaat nimittäin viihtyvät varjossa; koira ymmärtää sen paremmin kuin ihminen, joka typeryyttään polttaa ihonsa auringossa ja pahimmassa tapauksessa hankkii itselleen vielä ihosyövän.

klikkaa kuvaterävämmäksi

***


torstai 12. toukokuuta 2016

Pihapuu kukkii

Talven mittaan olen ihaillut pihapuutani. Lehdettömänäkin se on kaunis: kuin japanilainen veistos. Hyvin korkea, monirunkoinen ja haaroittunut. Nyt se alkaa saada lehtiä, ja kukat ovat ilmestyneet samaan aikaan.


klikkaa kuva isommaksi
klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi
Ilmeisesti se on sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis). Tosin sen lehdet ovat vihreät, kun taas googlaamalla selvisi että sirotuomipihlajan lehdet ovat keväällä ruskeat. Mutta ehkä väri vaihtuu.
Kiinnostava tällainen uusi piha, joka tuottaa mukavia yllätyksiä päivittäin :) Jään kiinnostuneena odottamaan, millainen syysväri pihani komistukseen ilmaantuu. Sirotuomipihlajalla ainakin on komea syysasu.

 

Kevään siniset sävyt


Valokuvatorstai, haaste 2016/05/409 : Sävy

tiistai 10. toukokuuta 2016

Toukokuun kukkijoita

Kun aiheena on toukokuu, on makrohaasteeseen vaikea keksiä muuta aihetta kuin kukat.

Kesäkukista orvokit kestävät pikkupakkasta, joten ne voi jo huoletta laittaa ulos.


Norjanangervo ei vielä ole kukassa, mutta siinäkin nuput ovat jo valmiina.


Pihan kutsumaton vieras, voikukka, sen sijaan on jo täydessä loistossaan. Läheltä katsottuna sekin on oikeastaan aika kaunis.


Makrotex-haaste: toukokuu

Saman tien täytyykin tätä täydentää, kun pihalle on ilmestynyt lisää kuvattavaa, nimittäin:

 helmihyasintti,


 ketunleipä eli käenkaali


ja kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale




lauantai 7. toukokuuta 2016

Ihana toukokuu

Pihalle on auennut kaksi uutta kukkijaa, (puisto)lemmikki(?) ja vuorenkilpi, joka on oikea terveyspommi: täältä löytyy siitä tietoa. 


 

Uuttakin on hankittu: Leucothoe fontanesiana 'Scarletta' eli leukotti. Se on ikivihreä ja sen lehdet muutuvat pakkasessa punaisiksi. Kiva, kun voi odottaa syksyksikin jotain mukavaa pihalle.


On myös ystävän avulla siirretty pallohortensia ja lipstikkaa.


Elli toimi työn valvojana.