keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Onnellista Uutta Vuotta 2015!

klikkaa kuva isommaksi
Ellin ensimmäinen vuodenvaihde. Toivon hartaasti, ettei pienokainen säiky rakettien pauketta.

klikkaa kuva isommaksi
En usko että huoleen onkaan aihetta: pysyttelemme kotona ja leikimme joulupallolla. Se ainakin on hauskaa - elämä se on kuin silkkiä vaan .....

maanantai 29. joulukuuta 2014

Pieni ihailija


Vielä muutama kuva Rillan vierailulta. Pienen ihailulla ei ole rajoja.
Ylimmässä kuvassa molempien ilme on mielestäni paljon puhuva ;)

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi
klikkaa kuva isommaksi

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Lisää Elli-päivityksiä


Elli on saanut uuden talvitakin. Tällä pitäisi pärjätä pakkasellakin, mutta juoksemista se haittaa - ainakin ennenkuin siihen tottuu.

klikkaa kuva isommaksi

Tänään Elli sai myös vieraita, kun Rilla isäntäväkensä kanssa tuli leikkimäänn. Araksi Elliä ei ainakaan voi moittia, päinvastoin vähän pienemmät luulot itsestä ja vähän parempi itsesuojeluvaisto eivät ehkä olisi pahitteeksi.

 
klikkaa kuva isommaksi



klikkaa kuva isommaksi


klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Ensimmäinen joulu ...

... ja Elli avaa lahjoja kuin vanha tekijä

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

Isoja ja pieniä

Elli sai vieraita, kun perinteiselle joulupuurolle saapuivat perheensä mukana myös Pamina ja Venny. Ellin isoihin tyttöihin kohdistamalla ihailulla ei ollut rajoja, ja lopulta hänet oli pakko laittaa jäähyaitoon.

klikkaa kuva isommaksi


tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulusiivousta viimeistellään

klikkaa kuva isommaksi

Nimi taitaa todella olla enne. Kun annoin Ellille nimen lapsuuteni kotihengettären mukaan, en arvannutkaan miten innokkaan kodinhoitajan sain kaverikseni.

maanantai 22. joulukuuta 2014

Pyykkipäivä ...


.. ja pesupallo

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi
Pesupallosta löytyi oikein kunnon taistelupari, jonka kanssa voimia ja nopeutta saattoi mitällä sydämensä kyllyydestä.

lauantai 20. joulukuuta 2014

Leikki on pennun työtä - ja pureminen

klikkaa kuva isommaksi
Ostoleluista rakkaimmat ovat kani ja kettu, jotka eivät tällä kertaa kuitenkaan osuneet kuvaan. Kuvan Angry Bird on siitä hyvä vinkulelu, että sen ääniaallot ovat vain koiran aistittavissa ;)
 
klikkaa kuva isommaksi
Elli ei kuitenkaan katso lahjahevosta suuhun, yksi parhaista leluista on pieni BonAqua-pullo. Se onkin klassikko, jo Monty tykkäsi siitä hullun lailla, tosin isommassa, puolentoista litran koossa.

klikkaa kuva isommaksi
Purutikku on välttämätön, kuin lapsella tutti. Sen avulla säästyvät ihmisen kädetkin pikku hampailta.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Keittiöapulainen


Elli korjaa astiat pöydästä

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi
Ei, asia ei ole ihan sitä miltä näyttää; Elli EI syö pöydässä, ei murustakaan. Elli vain korjaa pois astiat.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät





Finlandiapalkinnon voittaja ja huikean hieno teos. Kirja luotaa monta ajankohtaista ongelmaa hämmästyttävällä tarkkuudella. Lukiessa ihmettelee, miten Valtonen voi tietää niin syvällisesti kustakin aihepiiristä. (Selitys löytynee kirjan lopussa esitetyistä monipuolisista kiitoksista suurelle joukolle henkilöitä, joilta Valtonen on saanut tietonsa.) Toinen huomattava asia on se, että kun Valtonen kirjoittaa eri henkilöiden näkökulmasta, lukija voi hyvin ymmärtää aina kunkin näkökohtia, ja kuitenkin kirjan eri henkilöiden maailmankuvat ja näkemykset toisistaan ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään.

Tarina liikkuu luonnontieteellisen tutkimuksen maailmassa. Valtonen kuvaa rinnakkain suomalaista ja amerikkalaista yhteiskuntaa, arvomaailmaa ja tutkimuskulttuuria. Joe on Suomessa vierailevana tutkijana, rakastuu suomalaiseen kollegaansa Alinaan ja saa tämän kanssa lapsen, Samuelin. Yhteiselämä ei kestä vaan Joe palaa Yhdysvaltoihin näkemättä poikaansa koskaan tämän varhaislapsuuden jälkeen.

Yhdysvalloissa Joen uusi perhe ajautuu kafkamaisiin pyörteisiin, kun perheen tytär näyttää jäävän koukkuun niin aivojen hermoverkkoja säätelevien lääkeaineiden kuin aivoja ohjailevan tietoteknologian vangiksi. Joe, jonka tutkimukset perustuvat eläinkokeisiin joutuu terroristeiksi kuvattujen aktivistien maalitauluksi ja joutuu perhettä suojatakseen elämään kuin poliisivaltiossa. Loppujen lopuksi tarinan säikeet Atlantin eri puolilla näyttävät solmiutuvan toisiinsa, mutta mikä lopulta on totuus Samuelin roolista maailmanparantajana. Rakkauden ja kommunikaation puuteko johti tapahtumien tahattomaan eskaloitumiseen.

Häkellyttävän hyvä kirja.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Elli siivoaa


klikkaa kuva isommaksi
 Taitavasti Elli kuljetti sinipiian pois kylpyhuoneesta.

klikkaa kuva isommaksi
 Mielenkiinnolla seuraan minkävärikseksi Ellin turkki lopulta jää.

klikkaa kuva isommaksi
Pää on selvästi ruskea, niskan alue vaalea nutria, mutta jossain valossa näyttää kuin selkään olisi jo tullut enemmän harmaata.

Isoja ja pieniä


klikkaa kuva isommaksi
Venny ja Pamina kävivät tutustumassa Elliin. Kokoero on melkoinen kun Elli painaa 2,1 kg, joten leikkimistä piti, ainakin näin ensivisiitillä, vähän rajoittaa. Mutta kunhan Elli kasvaa ja nivelet vahvistuvat ...

Tänään Elli sitten löysikin itselleen sopivamman kokoisen poikakaverin, kun tutustuttiin naapuritalon Emiliin. Emil on kääpiömäyräkoira, ja vaikka onkin uros niin oli tosi ystävällinen ja leikkisä Ellin kanssa. Ihastus oli selvästi molemminpuolista. Mutta kyllä kääpiömäyräkoirakin on kovin iso Ellin rinnalla.


perjantai 12. joulukuuta 2014

Uusia asioita ja uudet kuteet


Nyt on harjoiteltu ulkoilemista ja remmissä kulkemista. Tämä sujuu ja on oikein hauskaa. Pihalla mennään kova kyytiä ja takapihan metsikössä on kuulkaa jänniä juttuja!

klikkaa kuva isommaksi
  Autoiluharjoitukset taas eivät ollenkaan ole mukavia, ei varsinkaan, kun joku saa odottaa YKSIN autossa kun emäntä pistäytyy Sorsiksella. No, kai jonkun täytyy sitä lohta käydä ostamassa; pelkkiä nappuloita kun ei syö erkkikään.

klikkaa kuva isommaksi
  Tänään sitten kurvattiin kauemmas, oikein Tapiolaan, missä kuljettiin kuin ulkoavaruudessa: parkkihallin läpi Ainoan ostoshelv.. anteeksi paratiisiin, Stockmannin läpi Sampokujalle ja liikkuvia portaita pitkin paikkaan, missä vihdoin oli jo jotain järkevääkin myynnissä.

klikkaa kuva isommaksi
  Ensin kyllä piti sovittaa erilaisia VAATTEITA (ihmisten hölmöyksiä; ei kai susihukkasetkaan hepenissä juoksentele), mutta onneksi ostettiin myös kanaherkkuja ja sitten mannekiini sai palkaksi valita itselleen mieleisen lelun. Valinta oli selvä: kettu sattui heti silmään, onhan meissä vähän samaa näköä.

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi
Tänään on tiedossa vielä mojova oppitunti, kun Venny ja Pamina tulevat kylään. Siitä varmaan enemmän seuraavassa postauksessa.






keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Harjoituksia


klikkaa kuva isommaksi
Pikkupennulle KAIKKI on uutta ja ihmeellistä. Sehän ei mitenkään voi tietää mitä saa tehdä ja mitä ei. Ja aina pitää kokeilla onko se mikä äsken oli kiellettyä vielä nytkin kielletty. Elli kyllä kuuntelee tarkkaan mitä emäntä sanoo. 

klikkaa kuva isommaksi
 Tänään harjoiteltiin kaulapannan pukemista (en tykkää) ja autoilua kahdestaan (en tiedä tykkäänkö siitäkään) kun haettiin entisten lisäksi postista kaksi karva-alustaa (minut jätettiin hetkeksi autoon YKSIN). Ja sitten jätettiin vielä yksin siksi aikaa kun emäntä haki paketin autosta kotiin (ei mukamas saa kannettua samalla kertaa pentua ja laatikkoa).

klikkaa kuva isommaksi
Arvatkaa vaan, maistuiko uni kaiken tämän jälkeen.

Labbiksiin tottuneelle gööttipentu muistuttaa ulkonäöltään enemmän ketunpoika kuin koiranpentua. Kuvista ei mitenkään saa käsitystä siitä, miten hirveän pieni Elli on.


tiistai 9. joulukuuta 2014

Kotona


klikkaa kuva isommaksi
 Elli matkusti autossa kuin vanha konkari: hereillä koko matkan eikä yhtään itkenyt. Kotona tutkittiin innokkaasti paikkoja ja leikittiin. Nukkuakin Elli malttaa, mieluiten sylissäni. Ruoka vain ei maistu; vain raejuusto on kelvannut. Mutta eiköhän huominen tuo tähänkin parannuksen.



klikkaa kuva isommaksi
Tätä blogipäivitystä teen Elli polvellani, ihmeen kiltti pieni otus.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Erilainen joulukoristelu

klikkaa kuva isommaksi
Yleensä koti koristellaan jouluna kauniiksi. Nyt tehdään toisinpäin: kauniit matot on vaihdettu liukumattomiin kumipohjaisiin, vastakunnostetut antiikkituolit on kannettu pois ja -sohva piilotettu irtopäällisen alle. Lattioille on levitetty sanomalehteä ja vuodesuojia.


klikkaa kuva isommaksi
Oviportti ja leikkikehä on nostettu paikoilleen.

Mutta hyvä niin, sillä mikään joulukoriste tai sisustuselementti ei vedä vertoja koiran katseelle.

Huomenna hän tulee!



Miten harmit osuvatkin aina pahimpaan hetkeen



Huolellisena ihmisenä ajattelin tankata auton valmiiksi huomista varten, kun aamulla lähden hakemaan Elliä Kärkölästä. No, bensatankin kansipa ei aukea. Tätä minulle ei olekaan ennen sattunut. En ole tällaisesta kuullut puhuttavankaan.

Onneksi kello oli vasta vähän yli kolme, joten ajoin viivana Biliaan kysymään neuvoa. Luulin, että kyse on jostain pikku asetuksesta, jota en ollut huomannut, mutta ei. Vika oli ihan todellinen: luukun avaamisesta huolehtii sähkömoottori, joka nyt sitten oli hajonnut. Varaosien tilaaminen ja asentaminen tunnetusti ei käy hetkessä, joten aloin jo vaipua epätoivoon. Mutta kerrankin homma pelasi: varaosa löytyi hyllystä ja päivystävällä mekaanikollakin sattui löytymään sen verran aikaa, että vika saatiin korjatuksi. Jippii, kiitos, Bilia!

Mikä valtava harmi olisi käynyt jos olisin ruvennut tankkamaan vasta paluumatkalla pieni pelokas koiranpentu kyydissäni. Sitä en halua edes ajatella.

Viikon viisaus-sitaatti


klikkaa kuva isommaksi

"Jos elän vanhaksi, tätä on hauska muistella.
Hannes Hynynen, sotaveteraani 101v.


sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Mikä miehessä viehättää, entä naisessa?


klikkaa kuva isommaksi

Itsenäisyyspäivää vietettiin jälleen juhlavin menoin. Lehdistö ja kansa käyvät nyt kuumana puntaroidessaan, kuka naisista oli seksikkäin. Ja kenen puku oli kaunein. Naisparat, mikä hirveä paine ja stressi! Pitää olla sekä seksikäs että tyylikäs, jotta mainittaisiin. Tyylittömät saavat armotta kuulla kunniansa.

Mutta kuka herroista oli mainituin, suosituin ja ihailluin? Tietenkin sotaveteraani Hannes Hynynen, 101-v! Minunkin mielestäni oikein charmantti herra, kertakaikkiaan. Tanssiin herran vei ainakin Sofi Oksanen ja Jenni Haukio painoi hänen kanssaan posken poskea vasten. Yksikään naispuolinen veteraani, lotta ei saanut ollenkaan vastaavaa huomiota osakseen, mahtoiko päästä edes tanssimaa?

Miksi miehet hurmaavat pelkällä omalla olemuksellaan, kun taas naisilta edellytetään niin paljon ulkoista laittautumista. Eikö naisen charmi pure? Ovatko naiset tyhjiä kuoria, kuin nukkeja, jotka pitää tällätä viehättäviksi ennenkuin kelpaavat? Eikö naisessa mikään muu herätä ihastusta kuin seksikäs olemus ja komeat vaatteet?






lauantai 6. joulukuuta 2014

Hyvää itsenäisyyspäivää!

klikkaa kuva isommaksi
Itsenäisessä maassa ihminen saa olla oma itsensä: saa antaa lahjojensa ja luovuutensa puhjeta kukkaan. Itsenäisessä maassa sana on vapaa ja kansa laatii omat lakinsa. Itsenäisestä maasta saa matkustaa vapaasti pois. Itsenäiseen maahan saa tuoda kukkia myös ulkomailta.

Kaikkialla ei aina näin ole ollut

Valokuvatorstai, haaste 347: Itsenäisyys.

perjantai 5. joulukuuta 2014

Linda Olsson: I skymningen sjunger koltrasten




 
Kirja yksinäisyydestä, ystävyydestä ja rakkaudesta kertoo kolmesta naapuruksesta, joita yhdistää herkkyys ja luova kyky aistia toisen ihmisen syvin olemus. Eikö se juuri ole taiteen tehtävä: nähdä ja koskettaa ihmisen sisintä.

Keski-ikäinen Elisabeth on paennut yksinäisyyteen suuren pettymyksen jälkeen, nuori Elias purkaa piirtämällä omaa salaisuuttaan ja seitsenkymppinen itävaltalaissyntyinen leskimies Otto elää kirjoilleen kirjojensa keskellä.

Kirja tarjoaa viisaita huomioita, mm:

s. 32 : Kaiken muuttuvaisuudesta, paitsi muistojen. ”Ingenting består. Der är bara det vi förlorat som framstår som för evigt oföränderligt.”

s. 116: luovuuden ydin: jos luova toiminta jotain todella tarvitsee, ihminen löytää sen, ennemmin tai myöhemmin. ”Det är märkligt hur det man verkligen behöver faktiskt kommer till en på det mest oväntade sätt.”

s. 128: Ihmisen vastuusta valintojensa suhteen, vastuu myös siitä mitä jätti tekemättä.

s. 166: Rakkauden olemuksesta: ”Men kärlek är väl inte bara föhållanden? Jag har börjat undra om det inte är en förmåga.”   ... ”då undrar jag om det inte också är en förmåga att kunna ta emot kärlek.”

torstai 4. joulukuuta 2014

Elli tutustuu mualimaan


kuva: Oona Pesonen /klikkaa isommaksi

Wäliharjun Frau Felicia alias Elli 7 viikkoa


tiistai 2. joulukuuta 2014

Valo taittuu


klikkaa kuva isommaksi
 Kristalli taittaa valon väreiksi

klikkaa kuva isommaksi

Makroviikot, haaste 2014/12: Valo