sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Siskin Mihail, Kaunokirjoituksia



     
Kirjaston Bestseller-hyllystä mukaan napattu novellikokoelma. Mukaansatempaavaa luettavaa, vaikka parin novellin kohdalla taisin vähän pudota kärryiltä. Tämä ei välttämättä sovi myöhäisillan lukemistoon jolloin väsyttää niin, että kirja ei tahdo pysyä kädessä, saati silmäluomet lupsumatta.

Esimerkiksi Sokea soittoniekka aukeni minulle vasta kun kirjan lopusta löytyi selventävä lukuohje: Keskiössä ei suinkaan ole perinteinen kohtalokas, elinikäinen rakkaus, vaan lähinnä eräänlainen kaikkialla läsnä oleva rakkaus, joka ei liiemmin valikoi kohdettaan. Novellissa tämä mainittu rakkaus tuntuu aikaansaavan kaikenlaista hämminkiä, sotkuisia rakkaussuhteita kahden ystäväperheen kesken ja niistä johtuvia tragedioita.  Lukija joutuu myös ymmälleen, sillä kertoja vaihtuu novellin mittaan useaan otteeseen. Enimmäkseen äänessä on opiskelijatyttö Zenja eli Jevgenia Dmitrijevna (tässä juuri jouduin harhaan kun en hoksannut kuka tämä Jevgenia nyt taas olikaan), joka on rakastunut isänsä Dmitrin eli Mitjan ystävään, yliopistossa opettavaan Aleksei Pavlovitsiin eli  Aljosaan. Hän myös toimii tämän syöpään sairastuneen vaimon Vera Lvovnan hoitajana. Zenjan kotona on käymässä hänen äitinsä ystävätär Mirra Aleksandrovna eli Mika-täti ja tämän poika Roman (Roma, Romotska). Ilman mitään vinkkiä nimien takaa löytyvistä henkilöistä, juttua oli tosiaan vaikea seurata.

Tähän kirjaan kannattaisi palata vielä ajan kanssa; harmi vaan että Bestsellerin sai lainata vain viikoksi.

perjantai 14. lokakuuta 2016

Syntttärit

Klikkaa kuva teräväksi
 Tänään Elli 2v. Ensin viralliset kuvat. Elli on hyvä poseeraamaan; kuka voisi tuota katsetta vastustaa!
Klikkaa kuva teräväksi
Kuvassa myös jalkapallo, yksi suosikeista.

Klikkaa kuva teräväksi
Ja sitten lahjojen jakoon. Tällä kertaa mustanaamio.

Klikkaa kuva teräväksi
Klikkaa kuva teräväksi
Iltapäivällä saadaan vielä koiravieraita!
 -----
No niin, juhla jatkuu: Tavattiin Toppelundin kentällä, siis Vennyn, Paminan ja Sulon kanssa, saattajineen tietty. Lenkin jälkeen siirryttiin kotiin jatkamaan. Saattajat saivat myös vähän murua rinnan alle. Ja me muut leikittiin:

Klikkaa kuva teräväksi
Klikkaa kuva teräväksi
Klikkaa kuva teräväksi
Klikkaa kuva teräväksi
Klikkaa kuva teräväksi
Hitsi, että oli hauskaa! Kumma vaan, kun vieraat väsähtivät, vaikka emäntä olisi vielä ollut täydessä vauhdissa. Sitä se ikä tekee. 2-vuotiaalla virtaa riittää. Sama se kai on ihmisilläkin.

P.S. Nyt kyllä nukuttaa.



tiistai 11. lokakuuta 2016

Mietiskelyä ja aamuvoimistelua pihalla





Lokakuu


 Lokakuu on murrosaikaa: kesästä jäljellä vain muisto ja rippeet viimeisten kukkijoiden sinnitellessä.

Kannattaako käyttää jalustaa? Ylempi kuva on otettu jalustalla, ISO-100, aika 1/3 s. Alempi kuva käsivaralla aika 1/160 s. ISO-6400. Olisin olettanut, että ylempi olisi tarkempi ja hienorakeisempi, mutta itse asiassa näyttää käyneen päinvastoin. Herkkyyttä voi näköjään huoletta lisätä: nopea valotus on tärkeämpää, ainakin jos tuuli yhtään heiluttaa kohdetta. Jalusta ei pelasta.


Sama koe kuin edellä. Yläkuva jalustalla ISO-100 aika 1/3 s, alempi kuva käsivaralla ISO-5000 aika 1/200 s. Sama tulos. Vaikka isommalla herkkyydellä tulee  rakeisempaa jälkeä, niin piirrosterävyys on lyhyen valotuksen ansiosta kuitenkin parempi. Näissä kuvissa asia ei näy selvästi, mutta kun ruudulla katsoo suurempana, niin asia on selvä. Hmmm....  en olisi luullut.






Makrotex, haaste: Lokakuu

maanantai 10. lokakuuta 2016

Lapsivieraita

Elli on ehtoisa emäntä ja rakastaa vieraita. Kaikkia: ihmisiä ja koiria. Vain lapset ovat vähän oudompia. Kivoja kyllä, mutta suoraan sanoen hiukan arvaamattomia. Ensin oikein suloisia, kun istuvat rauhallisesti ...


... mutta ensimmäisten halailujen jälkeen on kyllä paras lähteä karkuun

 pakoon, pakoon ...

turvaan aikuisten luokse

 Sohvalla voidaan kyllä istua yhdessäkin, kunhan joku pitää liian innokaan ihailijan aisoissa.



lauantai 8. lokakuuta 2016

Pieni futaaja

 Täälläkin on yksi innokas jalkapallon ystävä, vaikka emme matseissa käykään.

 Elli toimii mieluiten maalivahtina.


perjantai 7. lokakuuta 2016

Lokakuun kukat -kollaasi


Kollaasi kesän viimeisistä kukkijoista. Kohta tulevat yöpakkaset ja kukkien kuvaaminen on tältä kesältä ohi. Sitten vain odotellaan kevättä ja sipulien varttumista kukiksi.

Lempivärini löytyvät luonnosta. Pidän hennoista, suloisista väreistä, kunhan ne eivät horjahda imelän ja banaalin puolelle. Sama pätee tuoksuihin, mikä on tärkeää parfyymiä valitessa.

Makroviikot, haaste: kollaasi lempiväreistä