torstai 24. lokakuuta 2019

Andersson Claes: Busholmen nästa




Kesällä kuolleen Claes Anderssonin viimeiseksi jäänyt romaani Busholmen nästa kuvaa vanhenevan Oton elämää uudessa kodissa Jätkäsaaressa. Andersson kuvaa Oton vanhenemista lempeän humoristisesti, oivaltavasti ja säälimättömästi. Ei vanheneminen hauskaa ole. Mutta on siinä omat hyvätkin puolensa:
 ”… hän oli päässyt siihen ikään ettei enää tarvinnut hävetä asioita jotka tuottivat iloa.”
Minusta kirjassa oli parasta oli Oton (eli Claes Anderssonin) arkipäivien kulun ja päivittäisten tuumailujen kuvailu. Mukaan on ujutettu myös (ilmeisesti) vanhoja kirjoituksia, joissa analysoidaan (nyt jo sivuutettuja) ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä; näiden kohdalla tuli vähän deja vu  – tunnetta. Jotkut asiat vain ovat jo niin puhki jauhettuja ettei niistä enää romaanissa jaksa innostua.  Maallikolle kiinnostavaa luettavaa kylläkin oli kuvaus psykiatrisen hoidon kehityksestä vuosikymmenien saatossa.
Kaiken kaikkiaan kirja oli, ainakin paikoin, varsin mukavaa luettavaa; onhan kyseessä monipuolisesti lahjakkaan kirjailijan tuotos.  R.I.P. Claes  Andersson!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.