 |
| klikkaa kuva isommaksi |
... tarvitaan oppimiseen.
On ollut aika jolloin viivottimen isku sormille ajoi oppia koululaisten kovaan kalloon. Silloin uskottiin että tuloksiin päästään virheistä rankaisemalla. Nyt on toinen aika ja nyt tiedetään, että oppiminen sujuu paremmin onnistumisista palkitsemalla. Selvää oppia, pienelle pennullekin!
Valokuvatorstai, haaste 357: Oppia
Mikä ilme♥ Ei oppi ojaan kaada jne. Onneksi ajat ovat ihan erilaiset.
VastaaPoistaHih! Koiran ilmettä minäkin ihastelin. Olenhan hyvin, olenhan!
VastaaPoista...niin ja välillä karttakepillä sormille ja nurkkaan seisomaan... niin ne ajat muuttuu opin tiellä.
VastaaPoistaVoi kun hauvelilla tekee mieli, suloinen kuva.
Katse on aivan hellyttävä: annathan, vaikken aivan heti osaisi..Ja kun kyse on useimmiten siitä, miten saa opetettavalle tiettäväksi, mitä itse haluaa, miten taitava siinä on..
VastaaPoistamajava, Vaikeus on siinä, ettei sanoisi vihjesanaa väärässä kohdassa. Jos huutaa TÄNNE silloin kun koira juoksee pois pihalta, niin se yhdistää sanan TÄNNE juuri pois juoksemiseen. Ja kun koko perhe vielä ryntää perässä niin koira arvelee että mitään hätää ei ole koska ratsuväki on perässä turvana. Esimerkki on koulutusoppaasta. Tänne sana pitäisi opettaa silloin kun koira tulee kohti eikä silloin kun se juoksee pois. Näitä asioita vaan on vaikea aina muistaa kun tilanne on päällä.
Poista