Läsecirkelin jälleen kerran hyvin onnistunut kirjavalinta.
Maria ja Emma ovat sisarpuolia, jotka eivät ole tavanneet toisiaan kahteen
vuoteen, sitten äitinsä hautajaisten. Muutenkaan he eivät elämänsä varrella ole
pitäneet yhteyttä sen jälkeen kun Maria 16-vuotiaana lähti kotoa. Hautajaisten
jälkeen Maria tuli itselleenkin yllätykseksi kutsuneeksi Emman luokseen
Espanjan huvilalleen. Kun Emma kaksi vuotta myöhemmin ilmoitti tulevansa, tunsi
Maria itsensä pettyneeksi ja suorastaan pelkäsi sisarensa tuloa. Hän ei
halunnut jakaa mitään omasta elämästään. Ei myöskään tietää mitään sisarestaan.
Hän ei kysy mitään vaikka sisar on huonon
näköinen ja kävelee aikeasti.
Olsson kuvaa sisarusten välien kehittymistä päivä päivältä
vierailun ajan, kaikkiaan kuutena päivänä. Emma katsoo elämää tiukemmin silmiin
ja haluaa saada myös Marian kohtaamaan menneisyyden rehellisesti. Marian trauma on vaikea suhde äitiin ja isäpuoleen,
ja tämän vuoksi hän ei halua muistella. Kuitenkin on tapahtunut jotain muuta,
mistä Maria ei myöskään halua olla tietävinään, mutta jossa hänen oikeastaan
pitäisi nähdä oma vastuunsa.
Miksi luulet tietäväsi mitä toiset ihmiset ajattelevat, Emma
kysyy ja siinä on hyvä kysymys meille kaikille. Miten usein itse kukin meistä
syyllistyy olettamaan muiden tunteita, ajatuksia ja motiiveja. Kannattaa kysyä
ja kuunnella. Pitää pysähtyä katsomaan ja nähdä toiset ihmiset. Siinä ehkä
kirjan sanoma.
Kuuden päivän aikana sisarukset avautuvat jonkin verran.
Maria tottuu Emman läsnäoloon ja he sopivat uudesta vierailusta. Mutta kahta
vuotta ei vierailu voida odottaa, Niin kauan ei Emmalla ole aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.