Ihan niinkuin näitä samoja kohteita en olisi kuvannut jo aikaisemmin, mutta taas sormia syyhyttää päästä painamaan kameran laukaisinta. Minulle valo on vähintään yhtä tärkeä elementti kuin kohde sinänsä - tai ainakin joskus ja ainakin melkein. Senpä vuoksi sama kohde on erilainen eri päivinä ja eri vuorokauden aikoina. Koskaan mikään ei ole ihan samanlainen kuin jonain toisena hetkenä. Vaikka satunnainen katsoja voi tuumata, että johan nämä on nähty, niin ehei, ei ole.
Tieni professoriksi – Osa III: Fokusoimalla perille
8 kuukautta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.