.. on pihasta iloa.
Ennen kaikkea iloitsen siitä, että pihalleni näkyy vain puita ja taivasta, ei ainuttakaan pilvenpiirtäjää. Nyt lähistöllä rakennetaan hurjaa vauhtia: pilvenpiirtäjiä kohoaa Niittykumpuun, Matinkylään ja Tapiolaan sellaisia määriä, että on vaikea ymmärtää mistä kaikille asunnoille löytyy ostajia, varsinkin kun hintataso on huikea.
Onnea on asua vähän vanhemmalla alueella, jossa talojen välissä on tilaa ja puistoja paljon. Talot tietysti ovat vanhoja, ja lehdissä kovasti kirjoitetaan miten suuria ongelmia vanhoihin taloihin sisältyy. Ehkä takana on rakennusliikkeiden lobbausta, en tiedä, mutta uutisia on saatu myös vastavalmistuneista taloista, joissa on jouduttu suuriinkin korjaustöihin jopa ennenkuin ensimmäiset asukkaat ovat voineet muuttaa sisään. Aivan varmasti vanha talo vaatii enemmän remontteja kuin uusi, mutta eivät kaikki vanhatkaan talot välttämättä terveysriskiä merkitse. Omassa taloyhtiössäni osa asukkaista on asunut täällä yli 40 vuotta eli talon rakentamisesta lähtien, ilman että olisivat sairastuneet, joten toivoa sopii että home ei heti hyökkää minunkaan kimppuuni. Eihän tässä itselläkään enää niin pitkä taival edessä päin liene.
Tieni professoriksi – Osa III: Fokusoimalla perille
8 kuukautta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.