Lukupiirin valinta. Maisteri Pereira vastaa
Lissabonilainen-lehden kulttuuritoimutuksesta ja on samalla sen ainoa
työntekijä. Täydellisen epäpoliittisena henkilönä hän pitäytyy Portugalin poliittisten intohimojen ulkopuolella ja
keskittyy lähinnä kääntämään vanhempaa ranskalaista laatukirjallisuutta.
Palkattuaan toimitukseensa harjoittelijan kirjoittamaan elävien kirjailijoiden
nekrologeja valmiiksi siltä varalta, että joku näistä saattaisi yllättäen
kuolla, hän tahtomattaan sotkeutuu vastarintaliikkeen toimintaan. Loppujen
lopuksi Pereirasta tulee arjen antisankari.
Kirja on pieni, vain vajaa 200-sivuinen. Tyyliltään hyvin
verkkainen: kaikki kuvataan loputtoman yksityiskohtaisesti, vähän niin kuin lapsille
kerrottavassa tarinassa. Ei hassumpi, mutta ei ehkä ihan minun makuuni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.