 |
| klikkaa kuva isommaksi |
Tänään sain kuvaan myös aavistuksen auringon leikistä.
Valokuvatorstai, haaste 297: Aavistus
Tieni professoriksi – Osa III: Fokusoimalla perille
8 kuukautta sitten
torstai 3. lokakuuta 2013
Aavistus aurinkoa - aavistus aprikoosia
Tänään sain kuvaan myös aavistuksen auringon leikistä.
Valokuvatorstai, haaste 297: Aavistus
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Samoin on käynyt itselleni. Jotenkin ei nenä enää siedä hajuvesiä. Jännä juttu sinällään. Vielä 5-6 vuotta sitten ne olivat niin ihastuttavia useimmat!
VastaaPoistaMinäkin pidän vain aavistuksista. Hienosti keksitty vastaus.
VastaaPoistaOn niitä kuitenkin sivullisena mukava tuntea nenässään
VastaaPoistaAavistus tuoksua - ihanaa
VastaaPoistaaavistus tuoksua sopii myös minulle, itse en voi käyttää enää lainkaan, auringon leikki hauska oivallus!
VastaaPoistaMmm.. Kuvaa katsellessa jo luulee tuntevansa vienon tuoksun nenässään... ja tulee ihan mieleen Marcel Proust, aistit ja muistot ovat sidottuja toisiinsa.
VastaaPoistaKaunis kuva! Rakastin niin paljon tuoksuja nuorena, että allergisoin itseni niille pahasti. Nyt reagoin tuoksuihin astmakohtauksella ja päänsäryilä, niin kiusallista ja IKÄVÄÄ!
VastaaPoistaIhanan aurinkoinen kuva ja aavistus hyvästä tuoksusta... hauska vastaus.
VastaaPoistaTäytyypä kokeilla ;)
VastaaPoistaTäti sanoi, että sillä on vähän sama vaiva, että ennen sitä laittoi vaikka hajuvesiä vaikka kuinka paljon...
VastaaPoistaTätä en ole vielä tuoksutellutkaan. Pidän itse kovasti Armanin tuoksuista yleensä. Kuva on todella kaunis väreineen ja valoineen.
VastaaPoista