Philip Teir: Talvisota

Nykypäivään ajoittuvan avioliittoromaanin päähenkilö on Helsingin yliopiston sosiologian professori, jonka elämä tuntuu juuttuneen uomaansa niin tutkimustyössä kuin avioelämässäkin. Päähenkilö ei tunnu oikein tietävän, mihin elämäänsä ohjaisi ja niinpä elämä, sattuma tai ulkopuoliset henkilöt ottavat ohjat käsiinsä. Päähenkilölle tapahtuu asioita, joita hän ikään kuin hämmästellen seuraa sivusta. Kirja on siinä mielessä harvinaisuus, että siinä käsitellään suomenruotsalaisuutta suhteessa suomalaisuuteen, mm tuodaan esiin päähenkilön suomenruotsalaisen pohjalaissuvun vaikeus hyväksyä suomalaista miniää.

Kirja on oikein sujuvasti kirjoitettu ja varsinkin sen alkupuolella lukijaa paikoitellen suorastaan naurattaa. Henkilökuvaus on sattuvaa. Sivulla 106 on viittaus Hanlonin partaveitseen: ”Älä koskaan laske pahansuopuuden tiliin sitä, minkä voi selittää myös tyhmyydellä”. Tämä on minusta hyvin sanottu ja olen sitä ajattelussani monesti soveltanut tietämättä, että ajatuksella on tuollainen nimi. Suomalainen sanalasku sanoo vähän samansuuntaisesti, ettei saa kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu.