Merikallio, Isa: Jaksaa, jaksaa. Näkökulmia vaaralliseen ja kantavaan vahvuuteen

Viittaus tähän kirjaan sattui silmiini, kun odottelin Vianorin kahviossa renkaiden vaihtoa. Kiinnostuin ja tilasin sen saman tien Helmetistä. Asiaa kirjassa kyllä onkin, mutta kustannustoimittajaa olisi tarvittu saattamaan kirja luettavaan kuntoon.

   Ydinajatus on, että vahvuutta on kahdenlaista: vaarallista ja kantavaa. Vaarallinen vahvuus ajaa uupumukseen, kun taas kantava vahvuus johtaa tasapainoiseen elämään. Vaarallisen vahvuuden erottaa kantavasta se, että elämää ohjaavat lyhyellä tähtäyksellä halut ja pitemmällä tähtäyksellä tahto ja tavoitteet, kun taas kantavaa vahvuutta on se, että ihminen katsoo vielä pitemmälle sielunsa horisonttiin ja toimii tästä lähtökohdasta. Kaiken a ja o on oman sielunsa tunnistaminen ja rehellisyys sitä kohtaan. Käytännössä tämä merkitsee asioiden karsimista, kykyä sanoa ei asioille, jotka ovat tärkeitä ulkoisista syistä, ja keskittymistä asioihin jotka ovat itselle aidosti tärkeitä. Muista viis.

   Kun kirjoittaja on näin hyvin sisäistänyt karsimisen ja selkiyttämisen tärkeyden, olisi ollut luontevaa että kirja olisi saatettu koherenttiin muotoon. Nyt siinä on liikaa hajoavia virkkeitä, joista lukija ei suoraan sanoen saa mitään tolkkua muuten kuin korkeintaan arvailemalla kirjailijan ajatuksen lentoa. Kun joukkoon on vielä ripoteltu raamatunlauseita ja lainauksia haastatelluilta ihmisiltä ilman selkeitä viittauksia, ei lukija jaksa innostua.

Näitä elämän viisaus -kirjoja on markkinoilla ihan tarpeeksi ilman että Viisas Elämä kustantamo päästää ulos puolivalmiita kässäreitä.

   Mutta ihan viisas - joskaan ei kauhean omaperäinen - perusajatus kirjassa on: tee itsellesi tärkeitä asioita, älä anna ulkopuolisten asettamien tavoitteiden orjuuttaa itseäsi.