Kirjan päähenkilö Hanna on keskeyttänyt kuvataitelijan
työnsä ja aloittanut kirjailijakoulutuksen. Tehtäväksi annetaan tarinan
luominen henkilöstä joka on vuosikymmeniä aikaisemmin jättänyt sanomalehteen
lukuisia työnhakuilmoituksia mitä moninaisimmilta aloilta: Madeleine F. tarjoaa
opetusta sellon soitossa, monissa kielissä, matematiikassa ja
insinööritieteissä. Hannasta ajatus todellisen henkilön käyttämisestä
kirjoituksen lähteenä on moraalisesti arveluttavaa ja hän ryhtyy jäljittämään
Madeleine F:n todellista elämää. Tässä kirja tuo mieleen Anna Kortelaisen Virginien,
jossa etsitään Albert Edelfeltin mallia. Samaistuuko Hanna jollain tasolla
Madeleine F:ään? Ehkä siinä mielessä että molemmat ovat monilahjakkaita.
Kirjan mittaan Madeleine F:stä tietenkin paljastuu
vähitellen enemmän ja enemmän asioita, kuin sipulista sisuksia. Madeleine F on
taustaltaan neuvostoliittolais-unkarilainen, vuoden 1956 kansannousua paenneen
perheen lapsi, todella monilahjakas, mutta jonka elämä on kuitenkin mennyt
ratkaisevasti vinoon.
Mitä merkitystä lopulta on lahjoilla, jos lapsuuden
tärkeimmät tukipilarit, luotettavat läheissuhteet ja äidinrakkaus puuttuvat?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.