Viime aikoina on kohistu Björn Wahlroosin lausunnosta, jonka mukaan ihminen ajaa aina omaa henkilökohtaista etuaan. Mielipide kuulostaa kovin yksisilmäiseltä, enkä tiedä, mahtoiko hänkään sitä ihan vakavissaan esittää. Mieshän kaiketi nauttii provosoimisesta. Joka tapauksessa päinvastaisestakin on paljon näyttöä. Maslowin tarvehierarkian mukaan materiaalisten perustarpeiden täytyttyä ihminen alkaa kaivata jotakin korkealentoisempaa, esimerkiksi yhteisöllisyyttä.Kaksivuotias lapsi kahmii leikkipuistossa kaikki lelut itselleen, mutta hiukan vanhempana hän huomaa, että leikkiminen sujuu hauskemmin, jos leluja on toisillakin.
 | |
| klikkaa kuva isommaksi |
esimerkiksi Reilun kaupan tee.
 | |
| klikkaa kuva isommaksi |
Alkukirjaimet, haaste 52 : RE
Nalle ei ole ainoa joka sanoo ihmisen ajavan aina omaa etuaan, mutta se mista voi keskustella on juuri etu, joka ei ole jokaiselle sama. Joku saa etunsa rahasta, joku mahdista (ne ovat samankaltaisia), joku taas nakee sen muitten auttamisessa ennemminkin kuin oman paaoman kartuttamisessa.
VastaaPoistaOmassa tyossani etuni voi olla tehda jokin tyo vaikka se ei tuottaisikaan mutta koska sen tekeminen antaa alaiselleni tyota josta han pitaa ja joka sitten pitaa hanet hyvalla tuulella ja han taas tekee mielellansa sellaista tyota joka ei hanta taas kiinnosta muta joka tuottaa minulle enemman....
Mika onkaan kenen etu? Vahan kyynista ehka, tai sitten ei ollenkaan...taidan olla Nallen kanssa samaa mielta taman kerran. Provosoimisessakin on omat etunsa, koska se saa ihmiset suuttumaan, ja ehka myos ajattelemaan.
hpy, Juuri näin! Kaikille ihmisille oma etu ei todella ole vain rahan tai vallan haalimista itselle, vaan jokin ns. ylevämpi tavoite. Nalle vain kärjisti asian puolustaessaan johtajien miljoonapalkkioita, jolloin se tulkittiin niinkuin tulkittiin.
PoistaMutta varmasti on myös ihmisiä, joille oma etu tarkoittaa nimenomaan sitä rahaa, valtaa ja etuoikeuksia muiden kustannuksella. On harmi, jos Nallen puheenvuoro katsotaan ikäänkuin korkean tahon siunaukseksi ahneudelle ja ylimielisyydelle - muka kansallisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
Hyvä vertaus, leikkiminen on tosiaan hauskempaa, jos leluja on muillakin.
VastaaPoistaSen B W ehkä ja toivottavasti jo oivaltaa.
Kaunis teekuppi.
Elämä ei ole koskaan reilua. Valitettavasti.
VastaaPoistaarleena, Yhteisöllisyys on parempi kuin yksinäisyys, sen ymmärtää lapsikin ja koiranpentu ;)
VastaaPoistaLiisa, Elämä ei ole aina reilua, mutta on se sentään joskus - onneksi. Tai ainakin luulen niin.
Vihreä tee on terveellistä, reilun kaupan tuotteet reiluja :).
VastaaPoistaJostain luin, että tiettyyn rajaan asti aineellinen hyvinvointi ja onni kulkevat rinta rinnan: kun palkka jne. nousee, elämänlaatu kohenee - myös mentaalisti. Mutta raja tulee aika pian vastaan. Raha ei tuokaan kaivattua onnea ja elämäniloa. Muut, aineettomat, arvot tulevat tärkeämmiksi onnen kasvutekijöiksi. Uskon tuohon.
Lelutarina on hyvä. Näin se menee.
Lastu, Uudet kiksit, kuten palkankorotus huvittavat meitä aikuisia vain lyhyen aikaa. Sitten mielihyvä unohtuu ja elämä on yhtä tylsää kuin ennekin.
PoistaTuo lelujuttu tuli mieleeni, kun ystävättäreni tuskaili parivuotiasta pojanpoikaansa joka todella leikkipuistossa keräsi kaikki lelut itselleen.