Kahden ihmisen elämää tarkastellaan heinäkuun 15. päivänä kahdenkymmenen vuoden
ajan. Emma ja Dexter ovat ystäviä, ehkä enemmänkin kuin ystäviä. Ainakin Emma
alitajuisesti toivoo alusta asti syvempää suhdetta Dexteriin, Dexteriltä vie
vähän kauemmin oivaltaa tämän ihmissuhteen erityinen laatu. Dexter on komea ja
suosittu, ja aikamoinen paskiainen; vain mieskirjailija on voinut sukeltaa näin
syvälle miesnarsistin sieluun. Ennen loppua kirja saa aika yllättävän käänteen,
jota ei ole syytä tässä paljastaa ettei lukukokemus menisi pilalle, jos vaikka
joku aikoisi tämän lukea.
”Big, absorbing, smart”, ” Incredibly moving” ja ”A Wonderful, wonderful book” – näin
kirjaa luonnehditaan sen kannessa. Eikä
se ihan hullumpi olekaan.
Hmm, ei hullumpi, jos ei kovin hyväkään. Elokuva oli suorastaan köyhä, näin siis vain minun mielestäni. Nämä mieltymykset ovat hämmästyttävän erilaisiaa, sitä jaksan ihmetellä. Meillä töissä yksi tykkää kovasti Pirjo Hassisen kirjoista ja me muut emme pääse pariakymmnetä sivua pitemmälle.
VastaaPoistaKatriina, Kirjamaku ei tosiaan aina käy yksiin. Olen yrittämällä yrittänyt lukea Rosa Liksomin Hytti nr 6:ta enkä kerta kaikkian pysty siihen. Se on minulle ylitsepääsemättömän vastenmielinen ja pitkästyttävä. Kuitenkin minua 12 vuotta vanhempi sisareni piti siitä aivan valtavasti! Hänestä se oli hauska!!
PoistaOne Day kuuluu sarjaan: "koha häness on" - eli tulipahan luettua, ei siitä sen enempää.
Minulta One Day jäi kesken, en ilmeisesti päässyt siihen kohtaan, jossa tapahtuu mainitsemasi käänne. Dexter kertakaikkiaan ärsytti.
VastaaPoistaPirkko, Dexter oli niin uskomattoman karmea, että minun piti kesken lukemisen ihan tarkistaa kirjailijan sukupuoli. Kun selvisi, että kirjoittaja on mies, niin ajattelin, että tässäpä päsee siis kurkistamaan miehiseen psyykeen tasolla, jota naisen on mahdoton ymmärtää.
Poista