maanantai 10. joulukuuta 2012

Kultaa ja samettia


klikkaa kuva isommaksi

Kohta puoliin saa ruveta kaivamaan esiin joulukoristeita. Niitä on vuosien varrella kertynyt aivan riittävästi  - osa peräisin ihan lapsuuskodista - eikä uusia siis tarvitsisi ostaa. Enkä ostakaan, paitsi pari vuotta sitten ihastuin näihin palloihin enkä malttanut jättää hankkimatta. Meillähän ei perinteisesti edes ole joulukuusta, joten näitä täytyy ripustella lamppuihin roikkumaan.  

Ihania jolukoristeita on Sampo-kuja pullollaan. Kiva olisi aina kantaa kotiin kaikenlaista uutta hömpötystä, mutta kun en osaa mitään heittää pois, niin uutta ei loputtomasti mahdu kaappeihinkaan. Parasta tyytyä vanhoihin helyihin.

Miten mahtavat toiset toimia. Ostavatko joka jouluksi uudet koristeet?

12 kommenttia:

  1. Kun minä ja mies lyötiin taloudet aikoinaan yhteen, meillä oli semmonen ihan pieni kuusi. Olisko ollut jotain 80 cm korkea. Siihen ei paljon koristeita tarvittu. Viime jouluna sen ekan hopeaköynnöksen heitin roskiin kun se oli harventunut ja meni poikki. Kun lapset olivat pieniä, niin tuli aina jotain pientä uutta hankittua vuosittain. Ei tosin enään varmaan 5 vuoteen. Jotenkin ne meidän perheen "vanhat" koristeet juuri tuo sen jouluisen hyvän mielen.

    Tiedän vain yhden perheen (tutun tuttu), joka ostaa kuusen ja siihen joka vuosi uudet koristeet tiettyä värisävyä noudattaen ja se kuulemma menee silleen sitten roskiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tillariina, Vanhat koristeet tuovat samalla mieleen muistot menneistä jouluista. Elämä on kerroksellista ja koostuu muistoista ja ennen koetusta.

      Poista
  2. Uusia tulee ostettua lähes joka joulu, mutta vain muutama. Tänäjouluna osti pari muffinsia! =) Kotona käydessä kuusessa ovat aina samat perinteiset koristeet ( lasisia lintuja, kelloja ja käpyjä) ja jos samantyyppisiä osuu silmään niin tulee ostettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iiris, Houkuttelevia koristeita on paljon tarjolla ja miksipä ei välillä uudistaisi omaakin kokoelmaa.

      Poista
  3. Kyllä vanhoilla pärjätään. Tänä jouluna ei tule isoa kuusta sisälle lainkaan, eli ei paljoa koristeitakaan tarvita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirpa, Me olemme luopuneet kuusesta jo ammoin. Ensin meillä oli minun mielikseni kuusi 10 vuotta, sitten miehen mieliksi 10 vuotta ilman kuusta. Tuossa ajassa minäkin opin huomaamaan, miten paljon helpompaa on jättää kuusi (ja neulaset) hankimatta ;)

      Poista
  4. Meillä on vanhat joulukuusen koristeet. Jos jotain uutta haluan, askartelen ne, niin tänäkin vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. arleena, Itse askarrellut koristeet ovat parhaita!

      Poista
  5. Minulla on enempi niin päin, että vuosittain heitän pois - jos kaikkea edes kaivan esiin. Parinkymmenen vuoden takaiset, lasten tekemät, ovat kuitenkin päässeet nyt arvoon arvaamattomaan. Kuusta en ole enää vuosiin laittanut, ja olen onnellinen kun niistä neulasista vihdoinkin ainakin toistaiseksi on päästy, niitä kun löytyi vielä kesäsiivouksissakin. Mielestäni joulu voisi olla enempi mielen juhla, sille joka niin haluaa, tavara ja liika hössötys ja ruoka tahtoo sotkea tarkoitusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. majava, Sellaiset koristeet, joihin liittyy tunnemuistoja ovat arvokkaita. Olen kanssasi samaa mieltä joulun ulkoisten merkkien saamasta ylikorostetusta merkityksestä. Toisaalta kaupungilla kävellessä tykkään kyllä joulun valoista ja musiikista, mutta niiden pitäisi edistää iloista mieltä eikä paniikkia. Pakkolahjat ja pakkosyöminen pitäisi julistaa pannaan ;)

      Poista
  6. Vanhat täälläkin, muutama lasipallo jopa lapsuuteni joulukuusista.

    Hämmästyksekseni olen huomannut, että aikuiset, jo kotoa poismuuttaneet lapsemme ovat konservatiivisempia kuin me vanhemmat. Ovat tarkkoina siitä, ettei mitään heidän omaan lapsuuteensa kuulunutta koristelutraditiota suuremmin muutella. Huomauttivat viimejouluna jopa puuttuvista pikkutontuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, Aikuisten lasten pitäytyminen traditioissa kuulunee tiettyyn ikään. Muistan miten itsekin huolellisesti laitoin aina jouluksi äidiltäni perimän tonttujen luistinradan (iso peili jonka ympärillä pumpulia ja pienet paperitontut luistemassa. Ehkä se tuo jotain jatkuvuudesta nousevaa turvallisuuden tunnetta.

      Poista

Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.