Johdonmukaisuutta kaivataan

klikkaa kuva isommaksi

Politiikka on monesti sellaista, että tärkeintä on oman hännän nostaminen, toisten mollaaminen ja kansan kosiskelu. Nyt kohkataan EU-budjetista. Oppositio on kauhuissaan, kun suomalaisten rahaa valuu eteläeurooppalaisille.  Kurjaahan maksaminen tietenkin on, mutta eikö sittenkin ole mukavampaa, että maan talous on vahva kuin se, että asiat olisivat vielä pahemmin rempallaan ja pitäisi kerjuulle ruveta. Kohtuus tietenkin kaikessa.

Oppositionkin mielestä on kuitenkin itsestään selvää ja vallan oikeudenmukaista, että Suomen sisällä vauraat kunnat rahoittavat valtionosuuksien kautta köyhempiä kuntia ja yhtä lailla ollaan yksimielisiä siitä, että suurituloisten henkilöiden maksamia veroja kuuluu jakaa tulonsiirtona köyhemmille.

Miksi tämä käsitys reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta muuttuu valkoisesta mustaksi heti kun ylitetään Suomen rajat? Vai pitäisikö johdonmukaisuuden nimissä ruveta vastustamaan tulonsiirtoja myös maan sisällä? Moisen ehdotuksen tekeminen taitaisi kuitenkin merkitä poliittista itsemurhaa. 

Tietenkään ei ole Suomen asia panna kuntoon koko maailman - tai edes Euroopan - asioita, mutta ehkä olisi paikallaan keskustella asioista myös periaatteellisella tasolla: onko tulonsiirto hyväksyttävää vai ei. Onko kehitysapu hyväksyttävämpää kuin euromaiden tukeminen? Epäjohdonmukaista, tekopyhää ja älyllisesti epärehellistä on se, että periaatteessa ollaan valmiita auttamaan, mutta vain niin kauan kun omaan taskuun ei kajota.

klikkaa kuva isommaksi