lauantai 28. lokakuuta 2017

Kissa hiirelle räätälinä

Sadussa hiiri tärvää kissan takkikankaan niin ettei tule kukkaroakaan. Nyt kävi toisin päin: laskin langan menekin niin pieleen, että villapaidan lisäksi tuli huivi ja vielä jäi lankaa yli. Kun ei ole ohjetta, on menekin laskeminen maallikolle näköjään kokonaan korkeimman kädessä.


 

perjantai 27. lokakuuta 2017

Aamun tunnelma

Aika pimeää on. Kello on vähän yli seitsemän ja on lokakuun loppupuolta. Pitkä matka ensi kesään. Onneksi on valot.

Aikaisin - ja yllättäen - saatiin ensi lumi ja liukkaat kelit. Viime vuonna taisi käydä samalla tavalla, mutta edellisvuonna ruoho viheriöi vielä jouluna. Jotenkin muistelen, että vuosikymmeniä sitten ei talvirenkaiden vaihtamista edes mietitty kuin vasta marraskuussa.


torstai 26. lokakuuta 2017

Ensi lumi

Aina se sittenkin yllättää. Nytkään eivät talvirenkaat ole ajoissa alla, vaikka kuvittelin olevani hyvinkin aikaisessa kun varasin vaihdon ensi tiistaille eli 31.10.







keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Manipuloiva katse


Juuri sattui silmiini tutkimus, jonka mukaan koirat käyttävät ilmeitään, erityisesti katsettaan manipuloidakseen ihmisiä. Tässä ei ole mitään uutta, Elli voi todistaa.


Tätä katsetta en ainakaan minä voi vastustaa.



sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Westö Kjell, Den svavelgula himlen.





Läsecirkelin kirjavalinta. Kjell Westö ei petä. Mukaansatempaava kirja, mutta lopulta aika surullinen. Tarinassa seurataan pienehkön ystäväpiirin elämää useamman vuosikymmenen ajan. Kirja pureutuu ystävyyssuhteisiin, rakastumisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Kertoja ja useimmat ystävyksistäkin ovat melko keskiluokkaisista oloista, mutta piirin keskushenkilö Alex ja hänen sisarensa kuuluvat varakkaampaan väkeen. 
   Miten alun perin melko tavallisen tuntuisesta Alexista kasvaa toisista ihmisistä piittaamaton egoisti? Onko syynä suvun perinne, jossa taloudellinen menestyminen on kaikkea muuta tärkeämpää, jopa niin että Alexin mieleltään sairas isä suljetaan pois ja hänelle keksitään valheeseen perustuva menestystarina.

Pancol Katherine, Les yeux jaunes des crocodiles.





Oikein vetävä lukuromaani. Päähenkilö Josephine on arjen sankari, joka elää kauniin, varakkaissa naimisissa olevan sisarensa Iriksen varjossa. Josephine on 1200-lukuun perehtynyt historioitsija. ­­Iris haluaa loistaa seurapiireissä ja vaikutuksen tehdäkseen tulee lipsauttaneeksi julkisuudessa valheen muka tekeillä olevasta historiallisesta romaanista. Iris ei keksi muuta ulospääsyä valheestaan kuin todella julkaista kehumansa teos. Kun Iriksen kyvyt eivät riitä, hän painostaa sisarensa haamukirjoittajakseen. Kirjasta tulee suurmenestys, ja Iris paistattelee julkisuudessa. Lopulta asian oikea laita pääsee vuotamaan ja Josephinen tytär Hortense paljastaa oikean kirjoittajan myös julkisesti. Tämän dilemman ohella Josephinella on muutakin mietittävää, kuten luuserimainen aviomies, joka kasvonsa säilyttääkseen ja menestyksen alkuun päästäkseen lähtee tyttöystävänsä Mylenen kanssa Afrikkaan krokotiileja kasvattamaan. Sielläkin Mylene menestyy paremmin käynnistämällään kosmetiikkayrityksellä. Miehelle käy huonommin: hän kompastuu altaaseen ja joutuu krototiiilin syömäksi. Josephine tajuaa lopulta oman arvonsa ja omat voimavaransa. Seuraavan kirjan hän nähtävästi kirjoittaa omalla nimellään.

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Kolmivuotias


Lauantaina Elli täytti kolme vuotta. Nyt hän on enemmän tai vähemmän aikuinen. Tapahtuman kunniaksi pidettiin koirabileet: vieraiksi Venny, Pamina, Toivo ja Sulo - saattajineen tietysti. 

Hauskaa oli, vaikka sää ei oikein suosinut. Pienessä sateessa kierrettiin porukalla kuitenkin ihan kunnon lenkki, rantaan ja takaisin. 

Kuvaaminen ei surkean sään takia onnistunut, mutta seuraavana päivä olosuhteet olivat paremmat ja päivänsankari saatiin ikuistettua. 










Nopeasti on aika kulunut. Ellistä on tullut tosi ystävä.
 


keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Kansainvälisenä eläintenpäivänä ...

.. satoi kaatamalla. Elliä ei ollut helppo saada ulos ovesta, ei pihalle enmpää kuin kadun puolellekaan.
Pienellä pakottamisella päästiin autotalliin asti ja siitä autolla rantaan. Sade oli onneksi lakannut hetkiseksi ja Elli pääsi juoksemaan. Mutta sitten alkoi tulla vettä ja Ellille kiire takaisin autoon ja kotiin. Eikä siellä rannassa mitään kavereitakaan ollut. Vähän tylsä eläintenpäivä tänä vuonna, siis.


Ikkunasta katsotaan, vieläkö sataa.


Pihallekaan ei viitsi mennä.


Illaksi sade hellitti, ja aurinkokin pilkahti. Iltataivas näytti kauniilta.



Hyvää eläintenpäivää kaikille kamuille!



maanantai 2. lokakuuta 2017


Marjakanervan pitäisi kestää pitkälle syksyyn.


Muita callunoita on ruukuissa

ja korissa



sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Lokakuu alkaa


Lokakuu. Pihan viimeisenä kukkijana syysasteri hyvästelee kesän.


Enimmät amppelit on viety roskikseen. Begonia vielä sinnittelee. Kuvan haamuvalaisin näyttää roikkuvan ilmassa.



Kävin katsomassa Ikitien, järkyttävän hyvä elokuva!