Katarina Eskolan toimittama kirja, joka pohjautuu hänen
äitinsä Elsa Enäjärvi-Haavion lapsuusajan ja nuoruuden päiväkirjoihin, on
monella tapaa mielenkiintoista luettavaa.
Yhteiskunnallisena ajankuvana Suomen
itsenäistymisen ja kansalais/vapaussodan ajalta kirja kuvaa maalta kaupunkiin
muuttavan yrittäjäperheen elämää Pitkänsillan pohjoispuolella. Vanhemmat
pitävät lastensa kouluttamista tärkeänä ja kouluksi valikoituu Lucina Hagmanin
perustama Helsingin Uusi Yhteiskoulu Kruununhaassa, Säätytalon puiston laidalla.
Kotinsa ympäristössä Elsa näkee työväen elämää, mutta tutustuu toisaalta
eteläisen Helsingin porvarilliseen menoon koulutovereidensa ja norssin poikien
kautta. Kaikki tämä varmasti on antanut eväät analyyttiseen ja monipuoliseen
ajatteluun ylipäätään. Elsasta tulee ensimmäinen Suomessa tohtoriksi väitellyt
nainen kansanrunouden alalla.
Minulle kirja oli erityisen kiinnostavaa luettavaa myös
siksi, että asuin lapsuuteni juuri samoilla seuduilla, Elsan koulumatkan
varrella Unionikadun ja Liisankadun kulmatalossa. Kävin myös samaista Lucina
Hagmanin koulua. Katarina Eskola
siteeraa Lucina Hagmanin ajatusta yhteiskoulun merkityksestä:
”julkinen kasvatus,
joka useimmissa maissa on ollut ja edelleen on järjestetty sukupuolen mukaan,
eri oppilaitoksissa pojille ja tytöille, on osaltaan mitä suurimmassa määrin
syyllinen yhteiskuntaelämämme vallitseviin epäkohtiin ja vääriin käsityksiin. …
Poikakoulussa on vain miesopettajia, ja kaiken muunkin koulukasvatuksen oppilas
saa miehiltä … Kun poika astuu elämään ja toimiinsa miesyhteiskunnassa häntä
ohjaa kasvatuksen luoma virheellinen ja rajoittunut käsitys naisista. Niinpä
hän näkee kaikissa naisissa, äitiä, vaimoa ja tyttäriä lukuunottamatta,
yhdentekeviä tai pelkkiä sukupuoliolentoja. Sillä mies ei ole koskaan oppinut
kunnioittamaan jokaisessa naisessa kanssaihmistä.”
Hyvin ajateltu – ja mielestäni pätee myös käänteisesti
tyttökoulun rajoittavaan ihmiskäsitykseen.
Päiväkirjoissa, samoin kuin kirjan Eskolan toimittamassa
osassa suuren huomion saavat myös Elsan romanttiset suhteet ja niiden
analysoiminen. Elsa analysoi tarkasti nuorten miesten älykkyyttä ja myös
omaansa; hän osaa kipeällä tavalla nähdä, miten vaikeaa silloin vallitsevissa
yhteiskunnallisissa oloissa tulisi olemaan oman ammatillisen kehittymisen ja avioliiton
yhdistäminen, jo pelkästään miesten rajoittavan ajatusmaailman takia. Hänen suurimmat
nuoruuden rakkautensa hylkäsivät Elsan ottaakseen itselleen perinteisemmän
puolison. Elsa avioitui tasavertaisen ystävänsä Martti Haavion kanssa: komea
kuva yhteisestä tohtoripromootiosta kuvannee hyvin parisuhteen perustaa.