sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Nautitaan kesästä ...

... ihan vaan kotona.

"Millaisisa lomasuunnitelmia, mitä teet juhannuksena...." tätä aina kysytään - eläkeläiseltäkin, ihan kuin joutilasta elämää kaiken aikaa viettävällä olisi erikseen vielä joku loma-aika ja suunnitelmia sen varalle.

Häpeän tunnustaa, että minulla ei ole mitään "suunnitelmia". Rakastan kotoilua.


 Ellikin iloitsee kesäpihasta.


Kuten musiikki ja tuoksut, niin myös kukat tuovat muistoja pintaan. Lapsuuden pionit olivat äitini silmäterät ja nyt ne muistuttavat hänestä: reheviä ja täynnä kauneutta ja elämää.



Auringossa on kuuma


Tähtisimät, eräs lempikukistani:


"Sillä on kirkkaat silmät ja se ajattelee omilla aivoillaan" - näin sanoi joku eräästä, jota myös tähtisilmäksi kutsui. 
 

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Wild cherries ja Lake song


Olen nyt koukussa Woolenberryn huivimalleihin.
Viimeksi valmistui Wild cherries, lankana ohuen ohut lace-vahvuinen Kokon 100% baby Alpaca. Janina Kallion mallit ovat kivoija kutoa, kun ohjeet ovat selkeät ja yksityiskohtaiset. Usein mallit on nimetty kekseliäästi niin että nimellä on yhteys lopputulokseen, kuten tässä neuleen pinta on kuin kirsikoista punottu.


 Jatkoa seuraa: tekeillä on Lake Song, lankana Liloun Posh Fingering, jossa 70% alpaca, 20% silk ja 10% cashmere - uskomattoman pehmeä ja kiva kutoa. Ihana lanka!



maanantai 4. kesäkuuta 2018

Liksom Rosa, Everstinna




Everstinna kertoo sodanajan elämästä pohjoisessa Suomessa lähinnä Saksan rinnalla. Everstinna on nainen, joka jo viisivuotiaasta pikkutytöstä on Everstin valtapiirissä, ensin sotilastoverin lapsena, sitten sihteerinä ja rakastajattarena, myöhemmin vaimona ja lopuksi entisenä vaimona. 

Kieli on murretta ja sen vuoksi ainakin minusta vähän hankalaa luettavaa, joskin murre antaa kertojalle persoonallisen äänen. Kirjassa on hyvin paljon todellisia henkilöitä, mutta itse Eversti jää ainakin minulle arvoitukseksi. Voiko niin kauheaa ihmistä ollakaan?


Hyvin tuntuu Liksom olevan perillä historiasta; kirja on aikamoinen analyysi sodanajan oloista ja ilmapiiristä. Tyyli on paikoin sangen alatyylistä ja siitä johtuen aika vastenmielistä luettavaa, mikä ei tietysti tee kirjasta huonoa. Runsas alatyylinen erotiikan ja väkivallan kuvaaminen on ymmärrettävästi tehokas markkinointiväline. Rahan valta on suuri.