keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Puh ja Ihaa


klikkaa kuva isommaksi
Makroviikon haaste 78: Piirros

Piirros ei tietenkään ole omani vaan sen on tehnyt E.H.Shepard A.A.Milnen iki-ihanaan ja viisaaseen kirjaan Winnie-The-Pooh. Nalle Puhin filosofiaa on myöhemmin istutettu niin taolaisuutta kuin johtamistaitoja käsitteleviin oppaisiin.* Nalle Puhilla onkin viisas tapa suhtautua elämään.

*Benjamin Hoff: The Tao of Pooh & The Te of Piglet
  Roger E. Allen: Management enligt Puh

tiistai 30. lokakuuta 2012

Merkkituotteita ja leikkiä


klikkaa kuva isommaksi


Tällä kertaa loppukirjaimet (KI) on aika helppo. Sanoja on paljon, enkä osaa nyt päättää merkin ja leikin välillä.


klikkaa kuva isommaksi


Alkukirjaimet, haaste 005: Loppukirjaimet KI

Riikka Pulkkinen: Vieras








Riikka Pulkkisen Totta-romaanin innostamana ostin hänen tämänsyksyisen uutuuskirjansa. Kävi samoin kuin Rajan kanssa: pettymys. Kirjan kansilehdellä kerrotaan, että villi romaani käsittelee muukalaisuutta, uhraamista ja uskonnollisuutta yhtä aikaa älyllä ja kaikin aistein.

Seurakuntapastorina työskentelevä, identiteettikriisiä elävä nuori nainen yrittää ratkoa ongelmiaan jättämällä elämänsä ja matkustamalla New Yorkiin. Siellä hän tutustuu naiseen, joka vihkii hänet tanssin maailmaan. Naisella on kuitenkin oma vaiettu ja kielletty entisyytensä, jota hän ei halua kohdata eikä avata. Seurakuntapastori, jota aviomies nöyrästi odottaa kotona Suomessa, tutustuu myös persoonattomaan seksuaalisuuteensa aloittamalla epätoivoisen suhteen tuntemattoman tiskaajapojan kanssa.

Minulle tässä kirjassa, kuten Rajassakin, vaikeasti nieltävää on asetelmien keinotekoisuus. Eikö kirjailija luota kykyihinsä kirjoittaa kiinnostavasti oikeasta elämästä? Ehkä on kiehtovaa kuvitella kaikenlaista äärimmäistä: pyrkiä ratkaisemaan ongelmia siirtämällä henkilöt vieraaseen ympäristöön keskelle uusia, omien ongelmiensa kanssa painiskelevia ihmisiä. Rikkinäinen astia ei kuitenkaan ehjäksi muutu sillä että se siirretään toiseen kaappiin.

Identiteettikriisin kuvauksena kirja on sukua Virpi Hämeen-Anttilan uutuudelle Tapetinvärinen.

Virpi Hämeen-Anttila: Tapetinvärinen







Kirja identiteettivarkaudesta ja identiteettikriisistä. Päähenkilö kohtaa nuoruutensa ystävän, johon välit ovat katkenneet. Hän epäilee entisen ystävänsä varastavan hänen identiteettinsä ja käyttävän hyväkseen hänen henkilökohtaisia muistojaan. Kirjailijana ystävä on myös kilpailija ja uhkaa päähenkilön omaa uraa. Ystävä on mystillinen: hän ehdottaa tapaamisia, mutta ei koskaan saavu paikalle, vaan lähettää tilalleen mitä omituisimpia tyyppejä, pelottaviakin.

Kirja on hyvin kirjoitettu, mutta pian absurdiudet alkavat toistaa itseään ja lukija alkaa pian aavistella, että kysymyksessä ovat kuvitellut sivupersoonat, joita päähenkilön oma identiteettikriisi tuottaa.  Kirjan sanoma lienee siinä, että vanhempien tukahduttamana lapsen persoonallisuus häiriintyy. Tässä tapauksessa häiriintyminen johti syömishäiriöön ja nuoren itseinhoon.

Kirja on jotenkin samanhenkinen sekä Jostein Gaarderin Sofian maailman kanssa.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Halloween



klikkaa kuva isommaksi
eli All Hallows' Eve on Suomessa aika uusi juhlan aihe. Ehkä se jollain lailla vastaa kekriä jota on vietetty samoihin aikoihin. Lapsuudessani tai nuoruudessani ei moisesta mitään tiedetty. 

Valokuvatorstain tämänkertainen aihe "karkki tai kepponen" ei sytyttänyt minussa mitään ajatusta, kun koko asia on ihan vieras. Tänään kuitenkin lähikaupasta ulos astuessani satuin kohdakkain tämän iloisen kurpitsalyhdyn kanssa. Noin ystävällinen hymy sytytti kuvaamisviettini ja nappasin hänestä kuvan kännykällä, kun muuta välinettä ei mukana ollut. 

Jotkut kuvat tarjoutuvat kuvattavaksi ilman että kuvaaja oikeastaan ajattelee koko asiaa. Nyt kävi juuri näin.


Valokuvatorstai, haaste 261: Karkki tai kepponen

torstai 25. lokakuuta 2012

Venny ja Pamina ...


klikkaa kuva isommaksi
... tulivat kylään. Vauhtia riitti ja hauskaa oli. 

Vennyn sisäsiisteys ei ole vielä täysin hallussa. Leikin tiimellyksessä pissat menee helposti housuun kenellä vain, saati sitten pienellä koiranpennulla. Onneksi älysin rullata parhaat matot pois.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Keskiyön aurinko ja porot


klikkaa kuva isommaksi

Huushollissamme vodkan kulutus taitaa olla melko pientä päätellen siitä, että lahjaksi saatua juomaa on  jäljellä vielä Virkkalan muotoilemassa pullossa, joka poistui markkinoilta jo ikuisuus sitten.


klikkaa kuva isommaksi


Makroviikko, haaste 77: Punainen

tiistai 23. lokakuuta 2012

Kurinpalautusta


Kuka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.

Kuvat on nähty aikaisemminkin, mutta sarja sattui sopivan loppukirjainhaasteeseen (NÄ).

Tässä rähissä ei vältytä äriltäkään.



klikkaa kuva isommaksi


klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

Rähinän päätteeksi syödään sulassa sovussa omenaa ja sitten ...


klikkaa kuva isommaksi

..  käydään nukkumaan

klikkaa kuva isommaksi


"Sun kanssas katson maailmaa 
ja samaa unta nään ...
...
sun kainaloosi käperryn
ja jos sallit, yöksi jään..."

Loppu hyvin, kaikki hyvin.


Loppukirjaimet, haaste  004: NÄ

Vihreä levä


klikkaa kuva isommaksi

Vihreä ei aina ilahduta. 
Merivesi on nytkin melko korkealla, mutta tällaiselta näyttää silti Mellstenissä.

Ikävää ylipäätään, ja erityisen ikävää koirien kannalta. 
Koirien uimapaikalla ei näytä yhtä pahalta, mutta miten tilanne voisi siellä olla yhtään parempi.

klikkaa kuva isommaksi

Toisin kuin voisi luulla, kuvan ruskea ja keltainen labbis eivät ole Pamina ja Venny, vaan Coco ja Jackie. Edessä hölkkäävä Jackie on juuri tullut uimasta. Toivottavasti ei levästä ole hänelle harmia.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Syksyn viimeiset valopilkut


klikkaa kuva isommaksi

Pihan aroniapensaat hehkuvat vielä kuin syksyn viimaa uhmaten.

klikkaa kuva isommaksi

Marjat ovat muhkean houkuttelevia, mutta en uskalla niitä syödä kun enole ihan varma mitä nämä ovat.

klikkaa kuva isommaksi

  Illan hämyssä vaahterat ovat kuin pieniä aurinkoja, jotka loistavat keltaisena mustaa metsänreunaa vasten.

klikkaa kuva isommaksi



Autio


klikkaa kuva isommaksi
 Syyslomalla on terassilla hyvää tilaa.

Mustaa ja valkoista, haaste  135: Syysloma



torstai 18. lokakuuta 2012

Koru


klikkaa kuva isommaksi

Korut eivät korista vain ihmistä; ne voivat koristaa myös huoneita. Äitini, joka sisusti mieluummin kotiaan kuin koristeli itseään, tapasi sanoa, että hänellä sormukset roikkuvat katosta ja turkikset peittävät lattiaa.


Valokuvatorstai, haaste 260: Koru

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Sitruunamelissa


klikkaa kuva isommaksi

Melissa officinalis
SitruunamelisSA


Kultakudos


klikkaa kuva isommaksi

Sama uudestaan vähän photoshopattuna:


klkkaa kuva isommaksi



Makroviikot, haaste 76: Nauha

maanantai 15. lokakuuta 2012

Keltainen uni


klikkaa kuva isommaksi


Kuvankäsittelyn opiskelu photoshopilla tuntuu ikuisuusprojektilta. Vähä vähältä olen opetellut ensin raakakuvien säätämistä ja edelleen erilaisia temppuja, jotka muistuttavat jotenkin pimiötyöskentelyä tai suodatinten käyttöä (gradientit ja maskit). Varsinainen kuvamanipulointi on ollut minulle vierasta, enkä luultavasti koskaan siihen oikein innostukaan.

Sen verran on osaamattomuuteni kuitenkin harmittanut, että päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kokeilla edes vähän. Otin käsittelyyn kuvan tulppaaneista ja toisen orkideasta ja katsoin, miten saan jalostettua tulppaanille kämmekän sydämen. 

Lopputulos on surrealistisuudessaan mitä on, mutta onhan tämä leikkiminen ihan älyttömän hauskaa!

perjantai 12. lokakuuta 2012

Pumpulipilviä


klikkaa kuva isommaksi
Siinä missä myrskypilvet ovat dramaattisia, kesäisen poutapäivän pilvet ovat idyllisiä. Kuin 1940-luvun Suomifilmistä. Vain heinäpelto puuttuu.

(Nuo harmilliset pisteet kuvan oikeassa reunassa eivät ole objektiivin pölyä, vaan kameran peilin nostimesta kennoon valunutta rasvaa. Vikaa korjattiin pariinkin kertaan ennenkuin syy selvisi. Kaikenlaista harmia voi kameroiden kanssa sattua. Onneksi meni takuuseen)










Mustaa ja valkoista, haaste 134: Sky-watch

Sulassa sovussa ...


Purtojuuri, Succica pratensis Dipsacaceae

(klikkaa kuva isommaksi)
... samassa kukassa. 
Hyvällä onnella saa kaksi perhosta yhdellä laukaisulla.

klikkaa kuva isommaksi
Hyvällä tuurilla pääsee myös näkemään, miten ampiainen nousee ilmaan kiitoradaltaan.


Valokuvatorsati, haaste 25: Onnenkantamoinen

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Makuja


klikkaa kuva isommaksi


Fondeista saa keittoon makua.


Lyijykynä


klikkaa kuva isommaksi
Lyijykynä on tarpeellinen kapine. Omani kulkee melkein aina mukanani.


Makroviikko, haaste 75: Kirjoitusväline

tiistai 9. lokakuuta 2012

Eugen Ruge: Vähenevän valon aikaan








Sukuromaani DDR:stä, sosialistisesta utopiasta ja neljän polven riemastuttavista persoonista.

Yllä oleva kirjan takakannen luonnehdinta antaa lyhykäisyydessään hyvän kuvan kirjan sisällöstä.

Teos alkaa vuodesta 2001 ja päättyy vuoteen 2001. Välissä ollaan eri vuosikymmenillä alkaen vuodesta 1952, jolloin päähenkilön isovanhemmat, Wilhelm ja Charlotte, päättävät noudattaa korkealta taholta saamansa kutsua palata DDR:ään Etelä-Amerikasta, minne ovat toisen maailmansodan jälkimainingeissa paenneet. Käy ilmi, että kutsu oli väärennetty, mikä aiheuttaa aluksi pelkoa ja epätietoisuutta tulevasta. 

Neljän sukupolven silmin seurataan DDR:n olojen muutosta ja elämää yhdistyneessä Saksassa. Wilhelm ja Charlotte ovat alun paniikista huolimatta päässeet hyvään asemaan Instituutin johtajina, ilmiselvästi poliittisten ansioiden perusteella, ja päähenkilön isä Kurt on arvostettu professori. Nuorempi polvi näkee järjestelmän mädännäisyyden eikä heidän ole yhtä helppo löytää paikkaansa.

Ruge hallitsee monimutkaisen aika- ja näkökulmaperspektiiviverkkonsa hienosti. Ihmiset on kuvattu lempeällä huumorilla ja he ovat aidosti lihaa ja verta. Haastattelussaan kirjailija kertoi, että kirja on pitkälti omaelämäkerrallinen, vaikka henkilöt ovat sekoitus faktaa ja fiktiota. Kirja on hyvin kirjoitettu eikä sitä malttanut käsistä laskea.

Jäin vain miettimään, että rivien väliin taisi minulta jäädä paljon sellaista, mikä aukeaa vielä paremmin lukijalle, joka on minua paremmin perehtynyt Saksojen poliittiseen historiaan ja oloihin ensimmäisestä maailmansodasta lähtien. Mm. saksalaisen kommunistin Kurtin kohtalo ensin Neuvostoliiton vankileirillä ja myöhemmin karkotuksessa Venäjän periferiassa tai suvun kantaisän Wilhelmin moskovalaiset meriitit, joita hän puheissaan liioitteli, puhuttelevat asiantuntevaa lukijaa varmasti paremmin. Kurtin venäläinen vaimo Irina ja tämän ummikko äiti  Nadja antavat sukuhistorialle oman hauskan värinsä.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Venny poseeraa


klikkaa kuva isommaksi

Valokuvamallien pitää osata poseerata. Tässä sitä harjoitellaan.

klikkaa kuva isommaksi

lauantai 6. lokakuuta 2012

Väripilkku


klikkaa kuva isommaksi
Vihreän keskellä vaahtera erottuu kuin pieni aurinko.


torstai 4. lokakuuta 2012

Joka kodin palontorjuntaan


klikkaa kuva isommaksi

 Sammutuspeitto löytyy kai jokaisesta kodista.



Valokuvatorstai, haaste 258: inspiroituminen paloauton pyörästä



Miehen logiikkaa?



Blondivitsit ja naisen logiikka ovat tarjoavat vitsinikkareille ehtymättömän lähteen. Mutta kuinka on laita miehen logiikan kanssa? Kävisiköhän esimerkiksi tiistaisessa Helsingin Sanomissa (2.10.2012) päkirjoitussivulla ilmestynyt Juhani Mykkäsen kirjoitus ”Kielten opiskelu on ajan hukkaa”.

Mykkänen toteaa, että kielten opiskelu koulussa tuottaa vaatimattomia tuloksia, ja siksi se on hukattua aikaa. Koulussa opitulla kielitaidolla kieltä osataan käyttää ainoastaan tutuissa ja yksinkertaisissa tilanteissa. Sitten hän kertaa: vierasta kieltä ei kannata opiskella kevein perustein, sillä tulokset ovat todennäköisesti heikot ja aika on pois muun oppimiselta.  

Poikkeuksena Mykkänen myöntää, että hyödyllinen on englannin lisäksi muukin kieli, jota oikeasti osaa lukea ja puhua, esimerkkinä hän mainitsee valmiuden Der Spiegelin lukemiseen.

Tästä poikkeuksesta on helppo olla samaa mieltä. Naisen logiikalla vain on vaikea ymmärtää, miten hyvä kielitaito saavutetaan ilman alkeisopintoja. Mykkäsen mielestä tie sujuvaan kielitaitoon kulkee ulkomailla työskentelyn tai opiskelun kautta. Aivan varmasti, mutta vaikeaa sekin on ilman minkäänlaisia alustavia valmiuksia. 

Ettei kirjoituksen ajavana voimana vain olisi ollut happamia pihlajanmarjoja.

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Raikas suu


klikkaa kuva isommaksi
"Puhtaat hampaat, raikas suu
Dents, eikä mikään muu."

Enää ei riitä pelkkä hammastahna,
myös harjan täytyy täyttää
tekniikan viimeiset vaatimukset.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Fregatti Nikolain pullo


klikkaa kuva isommaksi
Alkukirjainhaaste onkin nyt loppukirjainhaaste.

Tällä viikolla, haaste 1: LO


maanantai 1. lokakuuta 2012

Valo puistossa

klikkaa kuva isommaksi
Syyskuun viimeisen päivän tunnelmia Toppelundin puistossa.

Vaahtera syksyllä


klikkaa kuva isommaksi
Valmistautumista talveen.  
Syksyiseen kauneuteen sisältyy luopumisen haikeutta.