Lapsivieraita

Elli on ehtoisa emäntä ja rakastaa vieraita. Kaikkia: ihmisiä ja koiria. Vain lapset ovat vähän oudompia. Kivoja kyllä, mutta suoraan sanoen hiukan arvaamattomia. Ensin oikein suloisia, kun istuvat rauhallisesti ...

... mutta ensimmäisten halailujen jälkeen on kyllä paras lähteä karkuun

 pakoon, pakoon ...

turvaan aikuisten luokse

 Sohvalla voidaan kyllä istua yhdessäkin, kunhan joku pitää liian innokaan ihailijan aisoissa.

Pieni futaaja

 Täälläkin on yksi innokas jalkapallon ystävä, vaikka emme matseissa käykään.

 Elli toimii mieluiten maalivahtina.

Lokakuun kukat -kollaasi

Kollaasi kesän viimeisistä kukkijoista. Kohta tulevat yöpakkaset ja kukkien kuvaaminen on tältä kesältä ohi. Sitten vain odotellaan kevättä ja sipulien varttumista kukiksi.

Lempivärini löytyvät luonnosta. Pidän hennoista, suloisista väreistä, kunhan ne eivät horjahda imelän ja banaalin puolelle. Sama pätee tuoksuihin, mikä on tärkeää parfyymiä valitessa.

Makroviikot, haaste: kollaasi lempiväreistä

Sipulit

Taitaa olla korkea aika kaivaa sipulit maahan. Ennestään pitäisi olla tulossa jo aikaisia kukkijoita ihan mukavasti, mutta vähän halusin lisää krookuksia ja tulppaaneita. Iloa sipuleista saa odottaa pitkään, mutta toki Muhevaiselta tarttui mukaan myös jotain heti ihailtavaa. Kuva on otettu Leica-pokkarin täydellä aukolla (F/2,7).

 

Rytisalo Minna: Lempi

Lempi on kolmen henkilön todistus Lapin sodan aikaisesta perhetragediasta. Päähenkilö Lempi ei itse pääse ääneen ollenkaan, hänen kuvansa muodostuu kolmen muun näkökulmasta. Aviomies Viljami, aputyttö Elli ja kaksossisar Sisko piirtävät kukin kuvan täysin eri ihmisestä. Se, miten kukin lähimmäisensä näkee ja tätä kuvailee, paljastaa enemmän kertojasta itsestään kuin kohteesta. Mielenkiintoinen ratkaisu romaanille: lukijan mielikuvitus ja uteliaisuus pysyvät hyvin hereillä aivan loppusivuille asti – tai varsinkin sinne. Hyvä rakenne ja vetävästi kirjoitettukin.

Einhorn Stefan: Aidosti kiltti

Kiltteys yhdistetään usein tyhmyyteen, naiiviuteen ja heikkouteen; että ei jaksa tai uskalla nousta ketään tai mitään vastaan. Einhornin mukaan näin ei ole. Päinvastoin kiltteys on hyväntahtoisuutta ja saattaa vaatia lujaakin luonnetta esimerkiksi heikompia puolustettaessa. 

Kirjan nimi antaa turhan kapean kuvan sen sisällöstä. Einhorn itse asiassa asettaa lukijan monien eettisten ja filosofisten kysymysten eteen. Mitä kiltti tekee, kun on valittava kahden pahan välillä. Onko oikein tietoisesti uhrata yksi ihminen, jotta suurempi joukko pelastuu vai pitääkö tätä yhtä suojella kaiken uhallakin?

Havaintoihinsa, kokemuksiinsa ja tieteellisiin tutkimuksiin nojautuen Einhorn päättelee, että kiltteys kannattaa. Aito kiltteys on hyväksi paitsi ympäristöllemme myös itsellemme.

Lokakuu

Nyt on sitten jo lokakuu. Pihalle väriä antavat tuomipihlajan ruska ja  aidan takana näkyvä männyn ympärille kietoutuva, minulle taas kerran tuntematon laji.

Kymmenen kuukautta olemme Ellin kanssa täällä nyt asuneet, eikä mikään voisi olla paremmin. Onneksi uskalsin tähän projektiin ryhtyä. Asunnon vaihtaminen remontteineen ja muuttoineen ei ole mikään pikkujuttu. Aika paljon stressiä, sekä henkistä että ihan käytännön järjestelemistä - varsinkin melko tumpelolle yksinelävälle naisihmiselle. Mutta parempi tällainenkin on hoitaa pois päiväjärjestyksestä silloin, kun uskoo voimiensa vielä riittävän. Ei tämä iän karttuessa mitenkään helpommaksi kuitenkaan olisi tullut. En tiedä, olisinko ilman Elliä tähän rohjennut/viitsinyt/jaksanut lähteä. 

Joskus voikin siis olla niin, että yksi ongelma antaa ratkaisun toiseen ongelmaan. Ellin alusta-arkuus ja siitä johtuva sopeutumattomuus kerrostaloon kannusti minut hankkeeseen, johon ei ilman Elliä olisi löytynyt voimavaroja, mutta joka jossain vaiheessa olisi saattanut tulla itsellenikin välttämättömäksi. 

Kyllä vain eläimistä on paljon hyötyä - ilosta puhumattakaan. Kiitos, Elli!