Campanula Get Mee - kellokukka

Tänään sain kukat toisellekin parvekkeelle: kellokukkia kaveriksi amppelin orvokeille. Näiden pitäisi viihtyä puolivarjossa.

klikkaa kuva isommaksi

Laatikkoon ei mahtunut kuin kolme tainta. Ylimääräisen otin sisälle.

klikkaa kuva isommaksi

 Niittykukista suosikkini on kissankello. Kellokukassa on samaa herttaisuutta.

klikkaa kuva isommaksi

Vapun merkit

Vappu on omalta osaltani yleensä sujunut hyvin pienieleisesti. Usein olen ollut maalla eikä vappua sen kummemmin ole vietetty. Yksi asia kuitenkin on välttämätön: tippaleivät ja sima!

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

Nuorempana vappua joskus juhlittiin perinteisemminkin ja silloin mukana tietenkin on ollut ylioppilaslakki, tuo nuhraantunut ja kulunut kapistus, joka ei päivänvaloa ole nähnytkään muulloin kuin juuri vappuna.

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

Makroviikot, haaste 145: Hauskaa vappua!

Alain Claude Sulzer: Irti liitoksistaan

Maailmankuulu pianisti Marek Olsberg keskeyttää konserttinsa ennakoimattomasti, nousee ylös ja poistuu lavalta. Yleisö on hämmennyksissään, odottaa mitä tuleman pitää ja lopulta poistuu paikalta kuten taiteilijakin.

Tästä lähtee ketjureaktion tavoin liikkeelle mullistuksia eräiden konsertissa läsnä olleiden tai sinne aikoneiden omassa elämässä. Kirjassa seurataan miten yhden illan suunnitelmien muutos johtaa salaisuuksien paljastumiseen useiden ihmisten keskinäisissä suhteissa. Lukijan pohdittavaksi jää mitä paljastukset lopulta itse kullekin merkitsevät ja mitä niistä tulee seuraamaan.

Sulzer pitää tarinat hyvin hyppysissään ja on osannut mitoittaa kirjan tarpeeksi kompaktiin muotoon.

Kuivat tulppaanit

klikkaa kuva isommaksi

Joskus käy niin, että kukka kuivuu ennenkuin kuihtuu. Tällä kertaa halpistulppaanit kuivuivat jo ennenkuin ehtivät auetakaan. 


Makroviikot, haaste 144: Kuivuus, kuiva, kuivattu

Portugalin veropakolaiset

 Portugali houkuttelee eläkeläisiä lupaamalla nollaverotusta kymmeneksi vuodeksi. Tämähän ratkaisee Suomen epäedullisen huoltosuhteen kertaheitolla, kun eläkeläisistä päästään eroon!

Sitä vain on vaikea ymmärtää, miten Portugali selviää siivellä elävistä eläkeläisjoukoistaan, kun Suomessa eläkeläiset ovat valtava ongelma vaikka maksavat saman verran veroja kuin työtä tekevät tai itse asiassa kuusi prosenttia enemmänkin siltä osin kuin eläke ylittää 45 000 euroa vuodessa. Tätä matematiikkaa on vaikea ymmärtää – ellei Portugali sitten kerää veroja muulla tavalla, esimerkiksi korkeampana arvonlisäverona tms. Tai sitten siellä ei ole ollenkaan julkista infrastruktuuria ja palveluja, kuten teitä, poliisia, kouluja, sairaaloita, postia yms.

Täytyy vain toivoa, että veropakolaiset pysyvät poissa loppuun asti eivätkä palaa Suomeen siinä vaiheessa kun golfmaila ei enää pysy kädessä ja klubipalvelujen tilalle tarvitaan hoivapalveluja.

Sinisenään skilloista

Viime kesän putkitöiden jäljiltä piha on kuin lohduton savipelto. Onneksi kunnostustöiden pitäisi alkaa jo tällä viikolla; saadaan uusi nurmikko ja istutukset. 
    Etupihalla sentään on vähän silmäniloa kun skilloja on ihan sinisenään 

 klikkaa kuva isommaksi

ja jonkin verran narsissejakin

klikkaa kuva isommaksi

Orvokkeja aamuvalossa

klikkaa kuva isommaksi

Varhainen kevät, kun on jo orvokkeja parvekkeella. Yhdellä parvekkeella laatikossa ja toisella amppelissa. Haudalle vein narsisseja ja orvokkeja.

Kevättä ilmassa

klikkaa kuva isommaksi

Luonnossa ei vielä kovin paljon näy kevään merkkejä, mutta pihalla ihmisen istuttamat otukset ovat jo nostaneet päänsä.

klikkaa kuva isommaksi

Krookuksia on

klikkaa kuva isommaksi

ja skilloja

klikkaa kuva isommaksi

Valkoiset makrot aamuvalossa

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

klikkaa kuva isommaksi

Makroilu on kaikkein hauskinta. Kiitos Pieni Lintu, että otat tehtävän vastaan ja jatkat tätä haasteketjua!


Makroviikot, haaste 143: Valkoinen

Valosta pimeään ja takaisin

klikkaa kuva isommaksi

Mustavalkomaanantai, haaste 157:


Tällä kertaa inspiraation lähteenä toimikoon tekstihaaste:

Aika kuluu ja kiitää, 

sen pysäyttää vain kuolema. 

Valokuva on terä, joka leikkaa 

häikäisevän hetken iäisyydestä.

~ Henri Cartier Bresson ~ 

Virpoin varpoin ...

... tuoreeks terveeks tulevaks vuueks. Luppaatsie munan vai kanan?

klikkaa kuva isommaksi

Jotain taitaa puuttua, mutta enempää en enää muista. Lapsena käytiin virpomassa täti ja kummitäti. Ja kotona tietysti virvottiin kaikki. Palkat saatiin pääsiäisaamuna. Noidiksi ei pukeuduttu ja pajunkissat olivat ihan naturelleja ilman höyheniä.

Tuleekohan virpojia? Kuten kuvasta näkyy, täällä ollaan valmiina vastaanottamaan.

Virpomispalkat ovatkin nyt vaikeita, kun ei yhtään tiedä kuinka paljon virpojia tulee, vai tuleeko yhtäkään. Parina viime vuonna ei virpojia ole näkynyt, mutta varautua pitää. Hankaluus on siinä, että jos virjpojia ei tule, joutuu itse syömään kaikki karkit. Ne täytyy siis valita sitä silmällä pitäen; Kindermunista kun en välitä. 

Valokuvatorstai, haaste 323: Pääsiäinen

Kengännauhat

klikkaa kuva isommaksi

Makroviikot, haaste 142: Kiemurteleva

Ensimmäinen mieleen juolahtava vastaus olisi tietenkin ollut mato. Sellaista en kuitenkaan etsimeeni saanut, joten piti löytää muuta pientä kiemuraista läheltä kuvattavaksi.

Kiemurella on hauska sana: mutkittelemisen ohella se voi kuvata tukalassa tilanteessa kiemurtelemista tai vaikeuksista irti kiemurtelemista. Sanakirjan mukaan luikerrella tarkoittaa samaa, mutta omassa mielessäni luikerrellaan pikemmin johonkin, esimerkiksi jonkun suosioon kun taas jostakin tilanteesta pois kiemurrellaan. Sanakirjan mukaan kumpikin sopii kumpaankin.

Koiran elämää

Yksien mielestä mikään ei voita rauhallista iltaa kirjan ääressä?

klikkaa kuva isommaksi

  Kaikki vain eivät ole samanlaisia sohvaperunoita, vaan kaipaavat enemmän säpinää.

klikkaa kuva isommaksi

 Mitä alettais?

klikkaa kuva isommaksi

 Jos vaikka vähän painittaisiin?

klikkaa kuva isommaksi

 Ihan nätisti vaan

klikkaa kuva isommaksi

  Hauskaa!

klikkaa kuva isommaksi

  Aina paranee

klikkaa kuva isommaksi

  Iik!

klikkaa kuva isommaksi

 Et kai meinaaa kesken kaiken lopettaa?

klikkaa kuva isommaksi

  Eikö se väsy ikinä?

klikkaa kuva isommaksi

Meillä kullakin on oma perimässä saatu temperamenttimme, eikä sitä muuksi voi muuttaa ;)

Loikoilua

klikkaa kuva isommaksi

Kun pikkusisko lähti koko päiväksi noutajatreeneihin tuli sohvaperuna meille nauttimaan auringonpaisteesta sisätiloissa.
 

klikkaa kuva isommaksi

No, oli täälläkin vähän säpinää, kun tuttu koirakaveri tuli käymään ja sitten mentiin yhdessä lenkille haistelemaan koiramaailman uutisia. Kaikkein hauskinta, syömisen jälkeen, kuitenkin on lepäily.

Aaah maa-artisokkaa

Sain veljen miniältä suoraan maasta nostettuja maa-artisokkia. Voi ihanuus! Niistä tulee hyvä keitto.

klikkaa kuva isommaksi

Hiukan vaivaa niiden kuorimisessa on, mutta vasta nostettuina ne kuoriutuivat aika hyvin kun ensin harjasin ne ja sitten viimeistelin veitsellä.

klikkaa kuva isommaksi

Minulle oli aivan uusi asia, että maa-artisokka talvehtii niin, että keväällä sen mukulat ovat talven jäljiltä nostettavissa - joko pataan ja ruokapöytään tai uudelleen maahan istutettaviksi. Aina oppii uutta!

klikkaa kuva isommaksi

Laitoin keiton mukaellen täältä löytyvää ohjetta. Purjoa ei sattunut olemaan ja korvasin sen salottisipulilla. Perunaa en laittanut ollenkaan. Pecan-pähkinä ja savuporo sopivat hyvin ja yhdessä ne ovat erinomainen naposteluherkku ilman keittoakin.

Mittari

klikkaa kuva isommaksi

Melkein kaikki mittarit perustuvat nykyään elektroniikkaan, mutta muutamat toimivat vielä ilman pattereita. Kuumemittari on uskollinen palvelija joka on kulkenut mukana vuosikymmenet olematta koskaan epäkunnossa tai vaatimatta edes minkäänlaista huoltoa. Ainoa huoli on, ettei se saa särkyä: karanneen elohopean kiinni saaminen on konstikasta, ja paha ympäristömyrkkykin se kaiken lisäksi on.

Makroviikot, haaste 141: Mittari