Kaupungin museon näyttelyt aika vaatimattomat, mutta oli ihan hauska nähdä 50-luvun Helsinkiä. Omassa kodissani tosin ei juuri uudempaa tavaraa löydykään ;) Aikamatka vanhaan Helsinkiin ei oikein onnistunut, koska katselulaite ja kuulokkeet eivät toimineet.
Eroa symbolisoivien esineiden näyttely ei sekään oikein minulle auennut: kaikkein hirvein esine oli koiran kaulapanta ja sen vieressä eläinlääkärin lasku koiran eutanasiasta. Minulle tuli todella paha mieli. Huh! Ihan sairasta tehdä tuollaista näyttelyä.
Paljon parjattu Akateemisen uudistus ei näytä ihan niin pahalta kuin etukäteen olisi voinut pelätä. Cafe Aalto on paikallaan vanhan rautiksen mööpeleineen.
Lopuksi bussilla kotiin toistaiseksi toimivasta suorasta, 12 minuutin bussiyhteydestä iloiten. Kaupungilla on nyt flaneerattu koko vuoden tarpeiksi. Ihana päästä maaseudun rauhaan. Kuuntelen mieluummin satakielen laulua kuin katuporaa ja liikenteen melua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.