Pimeys heijastaa vain itseään

Tällä kertaa en makrotex-haasteeseen keksi makrokuvaa, mutta mukana ollaan ihan tavallisella ei-makrolla. Nyt on ulkona niin pimeää että ikkunasta ei näy muuta kuin heijastus sisätiloista. Ja sielläkin on pimeää ilman valoja. 

Postauksen otsikko - pimeys heijastaa vain itseään - pitää oikeastaan paikkansa muutenkin kuin konkreettisesti. Oikein negatiivinen ihminen kun mielestäni säteilee ympärilleen pelkkää negatiivisuutta. Mutta onneksi on myös toisinpäin: ilo, onni ja tyytyväisyys heijastavat ympärilleen hyvää mieltä. 

Talvella, pimeyden keskellä jokainen aurinkoinen päivä, kuten eilen ja tänään, on kuin pieni lahja. Mieli on iloinen ja askel kevyt; Ellikin kulkee reippaammin. 

Makrotex-haaste: Pimeys

Purppura - shades of purple

Valokuvatorstai on muuttunut torstaiblogiksi instagrammiin. Aiheena on purppura.

Lempiaiheeni: macaronit. Parasta tässä on kun ne saa lopuksi  syödä!
 

Elli ja orava

Elli sai revanssin pihalla kiusaavasta oravasta kun Maija toi hänelle ihan ikioman pörröhännän.

Kovin on mieleinen.

Kristallin kimallus

Makrotex haaste: Kimallus

Orava kiusaa

Pihapuussa istuva orava kiusaa Elliä. Ja aivan varmasti aivan tarkoituksella: niin kauan se siellä kökötti kuin Elli jaksoi haukkua, ensin pihalla, sitten sohvalla. Ja heti, kun Elli kyllästyi ja meni makuuhuoneeseen huilaamaan, kurre häipyi. On ne aika fiksuja - ja pirullisia, kiusaavat pientä koiraa, mokomat ;)

Joogaa koiran kanssa

Joogaan saa lisää haastetta kun sitä yrittää yhdessä koiran kanssa. Raajahengitys vielä sujuu joten kuten, kun Elli rötköttää vatsalla ja vatsalihakset saavat lisätöitä kun koira seisoo vatsan päällä kaikilla neljällä tassullaan. Kun tähän vielä lisää intohimoiset suudelmat joita satelee naamalle ja sen että nauramisesta ei tule loppua, niin joogan voi yhtä hyvin unohtaa. Rupesinkin ottamaan kuvia.

Pokkari pärjää

Tällaisena harmaana marraskuun päivänä on kameroilla leikkiminen - kokkaamisen ohella - paikallaan. Kokeilin Nikonin kiinteää 50-millistä ja Leican pokkaria, molemmat ilman muuta valaistusta kuin keittiön perusvalo pimeänä päivänä. Mitään mainittavaa eroa ei näy:

Leica, f/5,6, 1/80 s,  iso 3200

 

Nikon, f/8, 1/80s, iso 3200

Leica rajattu

Nikon rajattu

Kyllä nämä taitavat olla niin samanlaisia, että voisivat olla kohteena tehtävässä etsi viisi eroavaisuutta. Vielä kun näissä on hiukan eri polttovälit ja aukot.

Pikku-Leica on osoittautunut mainioksi hankinnaksi! Omat puutteensahan siinä toki on: polttoväli melko rajattu ja vain pieni salama lisälaitteena. Mutta kaikenkaikkiaan kelpo väline, kun sillä saa kuvat myös raw-tiedostoina ja herkkyysalue on laajempi kuin Nikonissa.

 

Ahava Selja, Taivaalta tippuvat asiat

Taas yksi kirjaston Bestseller-hyllystä mukaan napattu teos. Tällä tavalla saa hyviä lukuvinkkejä kirjoista, joita ei muuten olisi tullut edes tietämään. Jos on kiva voi lukea, jos ei  niin ei sitten. No, tämä oli kiva – oikein kiva.

Tyyli on fiksun lapsen, kuten: ”Aikuiset aina kyselevät, mitä lapset miettivät. Mutta luulen, että ne huolestuisivat, jos lapset kertoisivat. Jos on esimerkiksi kolme vuotta vanha ja on tuulinen päivä, ei kannata tuijottaa horisonttiin ja sanoa: ”Minä tässä mietin miten tuuli syntyy.” Kannattaa mieluummin kertoa, että leikkii helikopteria. Aikuiset luulevat, että auton takapenkillä istuva lapsi laskee vastaantulevia rekkoja, mutta oikeasti lapsi voi miettiä vaikka aikuisen ääriviivoja tai aikaa. Minä olen miettinyt paljon aikaa.”

Taivaalta tippuvat asiat ovat outoja sattumuksia, joita ihmiselle voi tapahtua: Äiti kuolee, kun lentokoneesta irtoava jäälohkare putoaa hänen päälleen.  On nainen, jonka kohdalle sattuu täysosuma lotossa kahdesti. Ja on mies, johon salama iskee viisi kertaa. Tämä on jotenkin absurdin hauska kirja, hyvin kirjoitettu, lapsen silmin.

Selja Ahava on dramaturgi ja käsikirjoittaja. Siksiköhän lukija näkee kaiken kuin silmissään. Romaani on noussut Saksassa kriitikoiden ja lukijoiden suosioon.

Lunta ja aurinkoa

Nyt on kaunista. Harvinaisen paljon lunta näin varhain marraskuussa. Oltiin Ellin kanssa palkinnoksi kynsien leikkuusta rannassa, missä sai juosta kavereiden kanssa oikein sielunsa kyllyydestä. Nyt taitaa väsyttää.

Lunta tuiskuttaa - aina vaan

Lumitöitä.. .

... saa nyt tehdä oikein olan takaa. Vaikka pienihän se kolattava alue on kun taloyhtiön puolesta hoidetaan isommat yhteiset alueet ja omalla pihalla kolaan vain terassialueen.

 Mutta siinäkin riittää, kun jatkuvasti tuiskuttaa. Pakkaslumi on kevyttä ja kannattaa poistaa vaikka useamman kerran päivässä ettei pääse paakkuuntumaan tai muuttumaan märäksi ja raskaaksi nuoskaksi.

 Pienestä pihasta on talvellakin suurta iloa, varsinkin pienelle koiralle. Onnea on oman reviirin vahtiminen! (ja naapurien haukkuminen ;) )

Nyt näyttää tältä ja on vasta marraskuun alku. Tästä taitaa tulla pitkä talvi!

Talvirenkaat alle

Talvi pääsi yllättämään. Kesärenkailla en tiistain jälkeen uskaltanut lähteä liikkeelle laisinkaan, paitsi tänään kun oli pakko päästä renkaiden vaihtoon. Onneksi kerkisin pois pahemman lumisateen alta ja kotiin ajaessani olin todella huojentunut.

Elli selvästi nauttii lumesta eikä tunnu haittaavan, vaikka saa kahlata jo mahaansa myöten. Kohta eivät jalat yletä pohjaan ollenkaan.

Kaunista on

Kerrankin talvi tuli kerralla: heti lunta eikä loskaa. Rannassa on kaunista

Kallio on kuin kuorrutettu
 

Ellillä on hauskaa pihallakin: jalkapallo on muuttunut lumipalloksi.

Talvi tuli ...

... ja ensilumi. Noin kaksi kuukautta aikaisemmin kuin viime vuonna, jolloin räntää satoi 13.12, mutta varsinaisesti lumipeite saatiin vasta vuodenvaihtessa. Saa nähdä pysyykö tämä, ennusteessa ainakin on pakkasta tuleviksi päiviksi. Talvirenkaitahan minulla ei vielä ole, joten auto saanee ensi maanantaihin asti lekotella tallissa.

Valmiina talveen

... paitsi että ei olla, valmiina nimittäin. Huomiseksi on luvattu sankkaa lumisadetta ja siitä eteenpäin pientä pakkasta. Talvirenkaiden vaihtoon pääsen kuitenkin vasta ensi viikon maanantaina. Näyttää siltä, että talvi "yllättää" siis taas kerran. 

Paviljonki lepää jo talvisen näköisenä, marinassa oli joissain kohdissa veden pinta riitteessä.