Haikuja

Kun edellisessä postauksessa innostuin kuvan kanssa haikuilemaan syksystä, niin tässä tulee lisää yksi, vähän symbolisempi.

Viimeisellä rannalla, sitten joskus ...

Mikä odottaa
viimeisellä rannalla,
kun sinne päästään?

Tulen tien päähän,
siirryn ajattomuuteen,
rakkaitteni luo.

Häivähdys ruskaa

Häivähdys ruskaa, kesä kääntyy syksyksi - pian jo palellaan.

Makrotex: Syksyn merkkejä

Pikku Töpöhäntä

Elli on luonnostaan töpöhäntäinen. Jotkut kysyvät onko häntä typistetty, mutta ei varjelkoon - sellainenhan on Suomessa lopetettu lain voimalla jo vuosikausua sitten. Länsigöötanmaan pystykorvalla on luonnostaan monen sorttista häntää: pitkä kuten Suomen pystykorvalla tai töpö, joka voi olla pitempi kuin Ellillä tai puuttua miltei kokonaan. Ellin häntä on minun silmissäni kaunein mahdollinen: siinä on 90 asteen mutka, jonka ansiosta häntä peittää häveliäästi peppureiän;  pitkähäntäisillä kun kaikki on rehvakkaasti esillä.

Vielä istutaan pihalla

Syyskuun loppu ja vielä saa nauttia auringosta pihalla. Ehkä viimeisiä kertoja tällä errää. Ainakain huomiseksi on ennustettu taas kovaa sadetta ja myrskyä.

Valppaana pihalla:

Herkkuja mielessä: