Cantell Saara: Kesken jääneet hetket

Voi voi, nyt se loppui. Tätä kirjaa lukiessa jo etukäteen harmitti, että kohta se on luettu. Pidin siis hyvin paljon. Tämäkin on niitä kirjaston BestSeller-hyllyn löytöjä, hetken mielijohteesta mukaan napattuja kirjoja, joita ei muuten tulisi hoksanneeksi lukea. Saara Cantell kirjoittaa tavattoman hyvin: kieli on elävästi kuvailevaa ja henkilöt uskottavia, tuntuu melkein kuin olisi itse mukana.

Vaikka kirjassa seilataan eri aikoina ilman kronologista järjestystä, sen rakenne on kivalla tavalla vähän erilainen kuin yleensä. Nytkin eri kappaleissa pääosassa on vaihdellen eri henkilö mutta se ei ole sillä tavalla ilmeistä kuin tavallisesti, jolloin kukin luku otsikoidaan kyseisen päähenkilön mukaan. Nyt jokaisen luvun alussa annetaan kuvaus valokuvasta, mikä on paikallaan, koska päähenkilö on valokuvaaja. Luku vähitellen paljastaa mitä muistoja valokuvan ajoista on jäljellä. Rauhallinen tyyli pitää mielenkiinnon kaiken aikaa vireillä.

Päähenkilön Virvan, hänen sisarensa ja kahden ystävättärensä vaiheita kuvataan kouluajoista keski-ikään. Miten paljon ihminen lopulta voi itse vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa, on ikuisuuskysymys. Ystävättärien kohdalla valinta näyttäisi olleen enemmän omissa käsissä; Virvan arkipäivä näyttää täyttyvän hänen syliinsä pyytämättä ja yllättäen tupsahtaneista, traagisista sattumuksista. Vaan mikä sittenkään on sattumaa, mihin olisi voinut erilaisilla valinnoilla itse kukin vaikuttaa. Tätä Virvakin pohtii sisarenpoikansa vaikeuksiin ajautunutta elämää miettiessään. Jossittelu johtaa aina aivan varhaislapsuuteen asti. Hyvin kirjoitettu, kiinnostava teos!