Marja-Liisa Vartio: Kaikki naiset näkevät unia.

Vartio kirjoittaa sinänsä ihan hyvin: kieli on sujuvaa ja helppolukuista. Sisältö sen sijaan kummastuttaa: lukija ihmettelee, onko kyseessä jokin taudin kuvaus, masennus? On vaikea ymmärtää miksi kirja on saanut uusintapainoksen useamman vuosikymmenen jälkeen ilmestymisestään.

Henkilöt jäävät lukijalle kovin yhdentekeviksi. Päähenkilön, jota kautta kirjan kutsutaan etäännyttävästi rouva Pyyksi, ajatukset junnaavat paikoillaan oman navan ympärillä. Ajavina voimina ovat katkeroituneisuus, epäluuloisuus ja tukahdutettu viha niin omia lapsia, miestä kuin naapurin rouvia kohtaan. Rouva on kotirouva, jonka kolme lasta alkavat olla kouluiässä. On käsittämätöntä, miksi rouva Pyy tyytyy vaikeroimaan ja syyttelemään tarttumatta millään tavalla toimeen tilanteensa muuttamiseksi, esimerkiksi menemällä töihin, vaikka samassa taloudessa asuva anoppi varmasti voisi tarvittaessa pitää seuraa kouluikäisille lapsille.

Loppuun luettuna selvisi, että kyseessä ei ollut sairauskertomus. Päähenkilö tosin kävi psykiatrin vastaanotolla, mutta diagnoosia ei tullut. Hän ei edes ole hysteerinen, vaikka hysteria taisi 50-60-luvulla olla muodissa. Lääkkeeksi tarjottiin Amytalia, joka olikin tuohon aikaan kai aika tavallinen unilääke jota käytettiin myös rauhoittavana lääkkeenä. Nyttemmin barbituraatit, jollainen Amytal on, ovat jääneet pois käytöstä niiden voimakkaan riippuvuutta aiheuttavan ominaisuuden vuoksi.

Jos Vartion tarkoitus on ollut kuvata naisen infantiilia psyykettä yleisemmin, niin minusta analyysi ei ole yleispätevä: eivät kaikki naiset ole tuollaisia, vaikka kirjan nimessä yleispätevyyteen vihjataankin. Jos taas oli tarkoitus kuvata yhteiskunnan vaikutusta naisen psyykeen, niin kirjassa ei käynyt ilmi, miksi päähenkilö ei kyennyt kiinnostumaan mistään tai tarttumaan työhön. Mikä esti? Miksi hän jäi tyytymättömän lapsen rooliin. Kun Suomen naiset sodan aikana pyörittivät koko kotirintamaa niin maataloudessa kuin yrityselämässäkin, niin miksi pian sodan jälkeen nainen olisi menettänyt kaiken aloitekyvyn ja energisyyden.

En ymmärrä miksi uusintapainos on otettu. En varmasti olisi lukenut, ellei kirjapiiristä olisi tätä annettu aiheeksi. Puiseva kirja, kouluasteikolla 7-.

Hasselpähkinä

klikkaa kuva isommaksi

Pähkinä on puhdas luonnontuote. Pähkinöiden rasvat ovat terveydelle edullisia, mutta ne hapettuvat helposti. Mysliin pähkinät kannattaakin murskata erikseen mieluumin kuin käyttää valmista pähkinärouhetta. Ellei sitten syö niitä kokonaisina.


Makrohaaste 114: Puhdas

John W. James ja Russell Friedman: Surun työstäminen. Toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseksi.

Varsin hyvä opas surun työstämiseen - ei vain kuoleman kohdatessa, vaan myös muunlaisen menetyksen jälkeen. Surun työstäminen on mahdollista myös vuosia menetyksen jälkeen, jos suru on jostain syystä aikoinaan jäänyt käsittelemättä. Käsittelemätön suru kun voi jäytää ihmistä vaikka lopun ikää, jos sen vain lakaisee maton alle tai torjuu mielestään. Kirjassa on konkreettisia harjoitustehtäviä, joiden tärkeyttä tekijät painottavat. Tein kaiken ja luulen, että sain tästä apua.

Hukkareissu

Helsingin Sanomista huomasin jutun "Ruotsin Artekin" eli Svenskt Tennin näyttelystä Galerie Donnerilla. Tyyli yhdistää iloisia värejä vakavampaan sisustukseen juuri minun mieleiselläni tavalla. Minusta sisustus saa olla asujansa näköistä tyylin puhtaudesta piittamatta. Juuri sellaiselta kuvat ruotsalaissuuntauksesta näyttivät. Päätin siis lähteä oikein paikan päälle katsomaan. 

Varmuuden vuoksi yritin nettisivuilta varmistaa putiikin aukioloajat. Niitä ei ilmoiteta. Noin varttia vaille yksitoista olin Merikadulla ja pettymyksekseni liikkeen ikkunoista ei valoa pilkottanut. Kohdalle päästyä sain vahvistuksen epäilylleni: ovi oli lukossa. Kyltissä kerrotaan, että liike on avoinna arkisin klo 12-17. Arvatkaa oliko nimimerkki "Pettynyt Espoosta" harmissaan? Antiikkikaupan pitäminen on omistajalleen näköjään mukava harrastus, johon voi uhrata muutaman tunnin päivässä, kuitenkin niin ettei aamu-uni häiriinny.

Käsityksen asiasta saa Herrasmiehen päiväkirjan sivuilta: 
 htmlhttp://hienostelua.blogspot.fi/2013/09/ruotsalainen-sisustusliike-on.html

Kukkia

klikkaa kuva isommaksi

Piikikäs pörröpää löytyi keskeltä kukkaloistoa:

likkaa kuva isommaksi

Kyllä kukat tuovat elämään iloa!

Viimeiselle matkalle ...

.... kauniissa auringonpaisteessa saimme eilen saattaa rakkaamme. Nyt mielen täyttää kaipaus.


Valokuvatorstai 295: kaipaus
 

Värikäs pikkukukkaro

klikkaa kuva isommaksi

Olen joskus saanut lahjaksi helmillä kirjaillun juhlalaukun, jonka sisällä on samalla tavalla koristeltu pikkukukkaro. Kukkaro on soma, mutta niin pieni ettei sinne mahdu juuri mitään, ehkä seteli moneen kertaan taiteltuna. Kaunista turhuutta!


Makrohaaste 112: VÄRI