Ensi-iltansa saanut Coppelia on hurmaava baletti ja uusi koreografia on kaikin puolin onnistunut. Jopa niin, että Helsingin Sanomien arvostelijakaan ei keksinyt mitään moitittavaa. Mutta eihän toki itseään kunnioittava kriitikko voi jättää lukijaa siihen käsitykseen, etteikö hän kuitenkin jäänyt jotain kaipaamaan. Niinpä nytkin muuten myönteinen arvostelu päättyi loppuletkautukseen, jossa kriitikko olisi toivonut "kierrätettyjen satubalettien rinnalle vaihteeksi myös tanssitaidetta aikuisyleisölle."
Hohhoijaa! Jotain tällaista olen uumoillutkin, kun sekä Juhassa että Julius Caesarissa mentiin minun mielestäni yleisön kosiskelussa hyvän maun toiselle puolelle. Niissä kun oli "aikuisyleisölle" riitävästi seksiä ja sadismia.
Coppelia on näkemättä vielä, mutta muistaakseni variaatioita baletista tanssittiin, ja varmaan vieläkin tanssitaan, balettikilpailuissa. Balettikriitikoista kaipaan Auli Räsästä, hän osasi asiansa tavalla, joka ei vaatinut minkäänlaista pakkokriittisyyttä ja osasi antaa tarvittavan kritiikinkin nätisti, jopa hauskasti.
VastaaPoistaPirkko, Coppeliaa voi suositella. Kaikki ontasapainoisesti kohdallaan: tanssijat ilmeikkäitä, henkilöohjaus onnistunut ja puvut herkullisia. Kritiikin kanssa käy usein niin, että se mikä maallikosta on kaunista ja klassista, on ammattikriitikolle liian itsestäänselvää ja tavanomaista.
VastaaPoista