|
klikkaa kuva isommaksi |
.... teidät erottaa.
Niin lupasin tasan neljäkymmentä vuotta sitten rakastaa
kumppaniani myötä- ja vastoinkäymisissä. Tai ehkä vihkikaavasta oli jo silloin
poistettu tuo ajallinen yksityiskohta. Ja aika omituinenhan se olisi ollutkin.
Ajattelen nimittäin, että vaikka myötä- ja vastamäen yhdessä kulkeminen
konkreettisesti tietenkin päättyy kuolemaan, niin ehkä toisessa,
ihmisymmärryksen ulkopuolisessa todellisuudessa asia ei olekaan niin.
Kummallista, että juuri kirkollisessa vihkikaavassa rakkauden
oletetaan päättyvän kuolemaan, vaikka kuitenkin sanotaan että rakkaus ei
koskaan kuole. Ei kai sanonta sitä tarkoita, että rakastava ihminen ei koskaan
eikä mistään suutu tai kyllästy, vaan nimenomaan sitä, että elämää laajemmassa
kosmisessa tietoisuudessa sielut voivat olla erottamattomia, myös kuoleman
jälkeen. Tätähän ei kukaan voi tietää, mutta ajatus on lohdullinen.
|
klikkaa kuva isommaksi |
“
Le coeur a ses raisons que la raison ne connaît point” - Sydämellä on järkeilynsä, joita järki ei tunne (oma vapaa käännökseni).
Näin on sanonut 1600-luvulla elänyt ranskalainen filosofi, matemaatikko, uskonnollinen ajattelija ja proosan mestari Blaise Pascal. On asioita, jotka voi tavoittaa vain sydämen kautta, intuitiivisesti. Intuitio on joskus siis edelläkävijä, ja järki loogisine päättelyketjuineen kulkee jälkijunassa. Uskonnollinen ajattelu varmasti kuuluu tähän kategoriaan, samoin kuin taide ja muutkin luovat oivalukset.