Läsecirkelin lukulistalla. Vähän samaan tapaan absurdihko
romaani kuin saman tekijän Levande och döda i Winsford. Elva dagar i Berlin
kertoo lapsuudentrauman jäljiltä henkisesti vähän poikkeavan nuoren miehen Arnen
matkasta Berliinin etsimään jo ammoin kadonnutta äitiään ja viemään tälle
erästä esinettä. Tehtävä on tärkeä, koska sen täyttäminen oli hänen kuolevan
isänsä viimeinen toivomus.
Alkuun kuvaus kielitaidottoman ja elämää kokemattoman
nuorukaisen pärjäämisestä oudossa suurkaupungissa on kuvattu
mukaansatempaavasti, vitsikkäästikin. Absurdiksi homma muuttuu, kun mies
ajautuu mielisairaalasta karanneen psykiatrin hypnoosihoitojen koekaniiniksi.
Yhtäkkiä hän onkin Aron-nimisenä 1600-luvulla ja tapaa siellä samannimisen naisen
kuin johon hän on Berliinissä tutustunut. Historian nainen on vaarassa tulla
inkvisition polttamaksi noitana, mutta kuin ihmeen kaupalla Arnen/Aronin onnistuu
pelastaa hänet. jne jne….. Pikkuisen kaukaa haettua minun makuuni – tuli mieleen,
että romaanin rakenne olisi voinut syntyä tiimityönä siten että kukin tiimin
jäsen olisi saanut heittää keitokseen ajatuksia, ja nämä kaikki olisi sitten
kerätty yhteen. No – tämä on vain minun
mielipiteeni; läsecirkelissä joku piti juuri tätä hullua seikkailua hauskana ja
jännittävänä. Kielellisesti Nesserin kynänjälkeä on kiva lukea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.