Cusk Rachel: Transit

Kirjaston Bestseller-hyllystä mukaan napattu kirja. Kirja koostuu kappaleista vailla nimeä tai numeroa eikä kirjassa ole sisällysluetteloakaan. Aluksi oli vaikea hahmottaa mistä tai kenestä nyt on kysymys. Kukin kappale kun  tuo kirjan minähenkilön uuden ihmisen yhteyteen. Ja tämän uuden ihmisen kautta tulee lisää ihmisiä, jotka laajentavat tarinaa. Kappaleen alussa menee siis aina vähän aikaa ennekuin lukija on taas jotenkin kartalla. On astrologi joka joko on tai ei ole pelkkä algoritmin aikaansaannos ja joka tietää päähenkilöstä monia asioita ja joka haluaa ennustaa tälle, on kiinteistönvälittäjä joka haluaa vaikuttaa päähenkilön asunnon valintaan, mutta joka lopulta suostuu myymään hänelle hyvältä alueelta täysin rapakuntoisen asunnon, on remonttimies ja tämän albanialainen esimies, jotka kunnostavat päähenkilön asuntoa ja jotka yrittävät liennyttää riitaisaa tilannetta alakerran raivokkaiden asukkaiden kanssa, on kampaaja, on yhteisen kirjailijaseminaarin osallistujat, on Jane kirjallisuuden opiskelija ja vielä serkku Lawrence nykyisine ja entisine vaimoineen ja kaikkine lapsineen.

Päähenkilö tulee siis kuvatuksi suhteessaan näihin ihmisiin. Itse asiassa päähenkilö on ei ole päähenkilö yhdessäkään luvussa vaan aikamoisen henkilögallerian kertoja. Kirjaa oli kyllä ihan kiva lukea; kieli on sillä tavalla omaleimaista, että Cusk käyttää hyvin paljon lauserakennetta, jossa kertoja mainitaan keskellä kerrottavaa asiaa, tyyliin: ”The new village, Lawrence said, was in fact more desirable and picturesque than the old one, being closer to the Costwolds and more unspoiled.” Jostain syystä tuli mieleeni A.A. Milne ja Winnie the Pooh. Muistaakseni siinä olisi käytetty samaa tyylikeinoa.