Märkä turbaani on Hannu Väisäsen tyylin ystäville herkkua. Kirja kertoo nuoren pojan Anatolen näkökulmasta pariisilaisen tornitalon asukkaita. Väisäsellä on armoitettu kyky kuvata henkilöitä, tapahtumia ja ympäristöjä lempeän humoristisesti. Jotenkin hänen tekstistään huokuu se seikka, että hän on paitsi mainio kirjailija myös kuvataiteilija. Hän havainnoi terävästi ja kuvaa sattuvasti. Ja kuorruttaa kaiken ehtymättömällä mielikuvituksella käyttäessään vertauskuvia, jotka saavat elottomatkin kohteet eläviksi. Tätä oli ilo lukea. Väisäsen aikaisemmista kirjoista, varsinkin omaeläkerrallisesta trilogiasta olen pitänyt, mutta muutamat, esimerkiksi Taivaanvartijat, ovat minulle tuottaneet pienen pettymyksen. Märkä turbaani ei pettänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.