Aamukävelyllä jokirannassa ...

.. vaihdettiin kokemuksia sterilointileikkauksesta kultaisen noutajan kanssa, jonka leikkauksesta oli neljä viikkoa. Ellillähän takana on vasta viikko toipumista. Hyvin on mennyt molemmilla. Ellillä on edessä vielä viikon verran rauhallista remmikävelyä ja kaulurin kanssa pärjäämistä, mutta pian päästään taas koirarantaan juoksemaan vapaana.

 

Ensi lumi (räntä)

kuva paranee klikkaamalla

Odottamatta ja yllättäen alkoi iltapäivällä tulla taivaalta valkoisia hiutaleita. Elli katseli ihmeissään - ei ehkä muista viime talvesta, kun oli silloin niin pikkuinen. Hauskaltahan tämä vaikuttaa!
 

kuva paranee klikkaamalla

Vähän myöhemmin, illan hämärtyessä oli jo tunnelmallisen näköistä:

kuva paranee klikkaamalla

kuva paranee klikkaamalla

kuva paranee klikkaamalla

Vaihtelu virkistää - tai sitten ei

klikkaa kuva isommaksi

Elli on nyt ihmeissään, kun välillä on päässä pönttö ja välillä taas koko tyttö on kummallisen pyjaman sisällä (body). Body on hyvä, kun sen kanssa pääsee rapsuttamaan korvia, syömään ja paremmin heittelemään leluja. Ulos bodyn kanssa ei paljon ole asiaa; ensinnäkin se kastuu sateessa ja toiseksi sen kanssa ei voi hoitaa asioitaan. Ulkona siis on oltava joko remmi tai kauluri. 

Body, joka alkuun vaikutti lupaavalta, on osoittautunt pikkuisen petolliseksi. Kun tänä aamuna heräsin, nukkui Elli vieressäni - ilkosillaan, ilman bodya. Asuste on jo sen verran venynyt, että saattaa valua pois päältä kokonaan. Onneksi Elli ei ollut käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, ja leikkaushaavaa ei ilmeisesti ollut käsitelty hampailla. 

Yksin en siis uskalla Elliä jättää ilman kauluria, joten ei siitä loppujen lopuksi kokonaan irti päästy. Onneksi Elli ei näytä siitä kovasti pahastuvan, leikkiminenkin onnistuu jo kaulurista huolimatta. 

Vauvabody vs. kauluri

klikkaa kuva isommaksi

 Noran ja Tiitin vinkistä kävin ostamassa Ellille vauvabodyn. Jospa sen avulla vältettäisiin kauluri. Ihan alkuun ei body herätä Ellissä suurta innostusta, mutta ehkä se kuitenkin on mukavampi kuin pönttö päässä. Tärkeintä on, että toipilas ei itse pääsisi leikkaushaavaa hoitamaan.

klikkaa kuva isommaksi

En tiedä onko Ellin nyt vetänyt hiljaiseksi uusi puku vai aamulla annettu kipulääke. Joka tapauksessa Elli on asettunut päivälevolle ja siihen paras paikka näyttää olevan Sulolta lainaksi saatu tyyny.

klikkaa kuva isommaksi

Retkielämää olohuoneen lattialla

klikkaa kuva isommaksi

Elli oli eilen sterilointileikkauksessa. Nyt pitää olla aloillaan eikä sängylle saa hypätä, sen paremmin kuin sohvallekaan. Tämä on Ellille outoa. Niinpä nukumme molemmat nyt olohuoneen lattialla.

klikkaa kuva isommaksi

Siinä pötkötellessä voimme samalla ihailla harvinaisen komeaa amaryllistä.

klikkaa kuva isommaksi

Jonkman Linus: Introvertit, työpaikan hiljainen vallankumous.

Kirjaston Bestseller-hyllystä mukaan napattu kirjanen. Jonkman lukeutuu itse introvertiksi ja hyvin hän tätä ominaisuutta valottaa. Introversio ei ole tauti, sen enempää kuin esimerkiksi ujous, jota kuulemani mukaan jossain päin maailmaa pyritään parantamaan lääkkeillä.
 

Ekstroversio on vain viime aikoina ollut vallitseva muoti, kun työpaikoille halutaan hyviä tyyppejä ja tekemisen meininkiä – siis silläkin uhalla että tuloksena on paljon pöhinää, vähän tuloksia.

No, hyvä että introverttien vahvuudet tehdään tunnetuiksi, niitähän ovat mm. kyky itsenäiseen ajatteluun ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn. Ryhmätyössä parhaaseen päästään, kun ryhmässä on sekä ekstroverttejä että introverttejä.  Tyypit täydentävät toisiaan ja molempia tarvitaan.

Jonkmanin kirja on ihan mielenkiintoinen, mutta editointia se olisi kaivannut. Samat asiat kertautuvat uudestaan ja uudestaan; lukijalle tulee tuon tuostakin tunne jo luetusta. Vaikka onhan kertaus opintojen äiti.

Lopussa on testi, jolla lukija voi testata oman intro-/ekstroversionsa osuudet. Sitä en jaksanut tehdä (se on uuvuttavan pitkä, joten en voi olla täydellisen introvertti). Sen sijaan tein toisen testin (linkistä http://www.arealme.com/16types/fi/), jonka mukaan olen noin 60% introvertti ja tyypiltäni filosofi. Nämä ovat hauskoja nämä testit. Käypä sinäkin tutustumassa itseesi!

Uudessa kodissa

klikkaa kuva isommaksi

Muutto on nyt takana. Tavarat on kannettu uuteen kotiin ja huonekalut alkavat olla paikoillaan. Puuhaa riittää silti hamaan tulevaisuuteen ja kadonneiden esineiden metsästämisestä on jo nyt tullut minulle uusi harrrastus - todennäköisesti koko loppuelämäkseni.

klikkaa kuva isommaksi

No, joka tapauksessa täällä on jo ihan mukavaa ja ystäviä on käynyt - ihmisiä ja koiria.

klikkaa kuva isommaksi