perjantai 16. maaliskuuta 2012

Hämärää touhua

klikkaa kuva isommaksi

Kuohunta Finnairin ympärillä herättää kysymyksiä. 
Miksi kutsutaan ihmisiä, joille maksetaan satojatuhansia ensin siitä että suostuvat tulemaan töihin, sitten siitä että pysyvät töissä ja jälleen siitä, että heidät irtisanotaan?

Vastaus: vaikeasti motivoitaviksi.

Yleisesti tunnettu tosiasia kai on, että huippusuoritus vaatii hyvää motivaatiota.

Johtopäätös: Huippusuorituksia syntyisi varmemmin (ja halvemmalla), jos johtopaikoille löydettäisiin hieman paremmin motivoituneita johtajia. Siis sellaisia, joita motivoi työn sisältö sinänsä, ei pelkästään - tai edes pääasiassa - raha.  Tällaisia johtajia oli vielä parikymmentä vuotta sitten. Miljoonabonuksista ei oltu kuultukaan.

Hyvästä suorituksesta tulee maksaa kunnon korvaus, mutta miksi pitää maksaa tyhjästä? Mieleen tulee muinoinen UMTS-kauppa, muistattehan, jossa Sonera maksoi Saksalle miljardeja ilmatilasta, jota piti käytettämän tiedon siirtoverkkoihin, joita ei kai sitten koskaan hyödynnetty mitenkään. Maksetaan potentiaalista, jota todellisuudessa ei ehkä ole olemassakaan.

Miten ihmeessä tällainen uusi rälssi on päässyt syntymään? Veikkaan, että kysymyksessä on suuri puhallus, jota jälkipolven yhteiskuntatieteilijät tulevat analysoimaan ja ihmettelemään.

8 kommenttia:

  1. Paha aavistukseni on, että tässä vasta alkusoitto. Tämän sortin luurankoja alkaa ehkä piankin rojahdella esiin monen yrityksen kaapeista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, Aivan, tänään lööppeihen nousi valtion yhtiö Altia, joka myös on maksanut yksille johtajilleen talossa pysymisestä samalla kun toisille johtajille on maksettu isot erorahat!

      Poista
  2. Hyvin kysytty.

    Ovatko he ns. 'onnellisia'? Jos ajattelee päätyönään rahaa, rahaa, rahaa, miten se ihmisen hahmotus- ja empatiakykyyn vaikuttaa? Missä on kyky ja halu keskittyä työn sisältöön? Onko heidän jumalansa suuri MINÄ? Ja kaverina ISO RAHA.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastu, Eivät välttämättä ole onnellisia ollenkaan. Yhden yrityskauppojen yhteydessä useita miljoonia saaneen toimitusjohtajan tiedän, joka masentui kun toiset eli omistajat saivat vielä kymmenen kertaa enemmän.

      Sanotaan että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Kuinkakohan mahtaa olla ostetun motivaation kanssa? Jokainen tietää itsestään, miten paljon voimavaroja löytyy silloin kun on oikeasti jostakin innostunut ja miten vähän niitä löytyy silloin kun kannustimena on vain joko pelko rangaistuksesta tai palkkion himo. Molemmat viimeksi mainitut ovat huonoja ajureita.

      Poista
  3. Ahneudella ei ole rajaa. Korvaamattomaksi itsensä tuntevalle mikään ei riitä.
    Ihmettelen hallituksen arvostelu- ja osaamiskykyä Finnairin tapauksessa. Hallituksella on lähes rajaton valta toimia toimitusjohtajan suhteen, mutta eivät toimineet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. arleena, Ei tätä kukaan voi enää käsittää. Kaikkein hulluimmalta kuulostaa, kun Finnairin hallituksessa istuva ministeriön virkamies sanoo, että hän ei voi antaa firman hallituksen päätöksistä tietoa ministerille, koska pitää olla tasapuolinen kaikkia omistajia kohtaan. Virkamieshän edustaa siellä juuri valtio-omistajaa eikä itseään; eihän hän siellä omien meriittiensä takia istu vaan juuri valtion mandaatilla valtion edunvalvojana. Näille ukoille on mennyt valta päähän.

      Poista
    2. Tuntuu tosi uskomattomalta ja näitähän tulee varmasti lisää. Onko johto todella kuvitellut, että voivat tehdä mitä tahansa ja kaikki sujuu yrityksessä hyvin. Jos johtoa omasta mielestään motivoi vain raha, niin minkä he kuvittelevat motivoivan ja innostavan muita työntekijöitä.

      Poista
    3. Iines, Aivan! Vaikea uskoa, että jäämään lahjottu johtaja kovin hyvää työpanosta saisi itsestään irti. Kunhan pysyy talossa säädetyn ajan, kerää potin ja lähtee sitten. Sitähän on ikäänkuin maksetulla sapattivapaalla, muodon vuoksi talossa odottamassa seuraavaa siirtoa. Voi levätä, kerätä voimia ja opiskella uutta, jotta on hyvissä asemissa hakemaan uutta työtä kun määräaika umpeutuu. Kyllä tätä jälkeen päin nauravat aidanseipäätkin.

      Poista

Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.