Mikko Uola: Marskin ryyppy

Ruoka- ja juomakulttuurista kiinnostuneelle lukijalle Marskin ryyppy tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa sotia edeltäneen ajan seurapiirien ja sodanaikaisen päämajan ruokapöytiin. Mikko Uola on dosentti ja poliittisen historian tutkija. Hänellä on ollut käytössään ilmeisen hyvä lähdeaineisto; kirja antaa tarkkaa tietoa ja se on huolellisesti kirjoitettu. Tätä oli ilo lukea.

Vaikka itse Marskin ryypyn koostumus pääpiirteissään lienee kokolailla hyvin tunnettu, tuli tässä ainakin minulle uutta tietoa alkuperäisen reseptin jäljittämisen vaikeudesta, sodanaikaisia raaka-aineita kun ei enää samassa muodossa ole saatavilla. Huvittavaa on, että ulkomainen viinafirma Allied Domecq, joka kovalla hinnalla osti Mikkelin perinneseuralta oikeuden Marskin ryypyn nimeen, ei sitten lopulta saanut tehdyksi alkuperäistä juomasekoitusta vastaavaa tuotetta. Alkon ja myöhemmin Primalcon tuotekehittäjät sen sijaan saivat aikaan juoman, joka asiantuntijoiden mukaan on niin lähellä ”oikeaa” kuin nykyaineilla on mahdollista. Tuote on nimeltään Ritariryyppy ja sitä saa tilata Alkon erikoisvalikoimasta.

Kotikonstein se on helppo sekoittaa, tässä ohje:

50 cl Linie-akvaviittia, 50 cl Koskenkorvaa tai pöytäviinaa, 2 cl Noilly Prat –vermuttia ja 1 cl Silver Giniä.

Vuonna 1942 kehitetty, alkuperäinen Marskin ryyppy oli sekoitettu seuraavan reseptin mukaan:

1 litra akvaviittia, 2 senttilitraa vermuttia, 1 senttilitra giniä.

Koska nykyinen akvaviitti on voimakkaammin maustettua kuin vuoden 1942 tuote, ei vanhan reseptin mukaan sekoittamalla enää synny maultaan alkuperäistä vastaavaa tuotetta ja reseptiä on jouduttu säätämään. Mikko Uola on osannut tehdä reseptin jäljittämisestä kiinnostavan salapoliisitarinan.