Kamerassa on nyt Nikonin 50 mm 1:1.4 linssi, johon olen vaihteeksi ihastunut, kun sillä pääsee melko lähelle ja sillä saa taustan mukavan pehmeäksi.
Ja kun se on niin kevyt!
Kukkia ja heijastuksia: terassikalusteet kummittelevat ikkunasta.
Ostin vielä uudet kesäkukat kurjistuneiden dahlioden tilalle. Taitavat olla syystyräkkejä. Jotenkin en saa tässä korissa mitään menestymään. Vesi ilmeisesti haihtuu korin läpi ja multa pääsee kuivumaan. Jos yritän kastella enemmän, tulee vesi korin raoista pois saman tien.
Elli nauttii auringosta nyt, kun helle on hellittänyt.
Maksaruohot aloittavat kukintaa, taustalla syysfloxeja.
Pikkuruusuissa on vielä runsaasti nuppuja. Toivottavasti jaksavat aueta.
Ellillä riittää tarkkailtavaa. Lintuja pihassa on paljon, ja viime aikoina kani on oppinut tiensä tänne - ilmeisesti naapurin pihan kautta, jonne aidassa on pionipuskan takana pieni rako.
Eniten pidän puiden tuomasta selkeydestä, joka antaa pihalle ryhtiä ja rytmiä. Ystävältä saatu vanha pallohortensia on kuin piste iin päällä.
Tieni professoriksi – Osa III: Fokusoimalla perille
8 kuukautta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.