Kirja on jatkoa teokselle Au Revoir là-Haut, jota tosin en
ole lukenut. Silmiini tämä osui Helsingin Sanomien viikon kirjana, mutta
tilasin kirjastosta, kun luen mieluummin alkukielellä. On kyllä niin vetävä,
että en meinannut malttaa käsistä laskea. Tapahtumat sijoittuvat Pariisiin
1920-luvun lopulle. Suurista omaisuuksista on kyse: Madeleine Pericourt ryhtyy
johtamaan perii isältään perimäänsä yritysimperiumia. Elämää varjostaa hänen poikansa Paulin halvaantumiseen
johtanut onnettomuus. Monien juonittelujen
kautta Madeleine menettää koko omaisuutensa. Kun lisäksi ilmenee Paulin
joutuneen hänen kotiopettajanaan toimineen miehen seksuaalisen ja väkivaltaisen
hyväksikäytön uhriksi, ryhtyy Madeleine systemaattisesti kostamaan
pahantekijöilleen.
Kirjan takakannen arvostelussa kirjaa rinnastetaan Alexandre
Dumas’n tyyliin; omassa mielessäni tätä lukiessa nousi mieleen Emile Zola. Ajan
ja henkilöiden kuvaus on mukaansatempaavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.