Valkoinen ruusunnuppu

Kesäilta

Kesäillan valo sunnuntaina 26.7. klo 20.30 

Valotus tekee kepposen

Kun kuvaa sisällä kirkkaassa auringo valossa, voi tulos olla yllättävä:

Äkkiä samoissa olosuhteissa ja samoilla asetuksilla kuva onkin näin dramaattinen: kuin göötistä olisi tullut susihukkanen

Aika kummallista!
 

Mäkelä Hannu: Rakkaudella, Alma

Alma on kuvaus täysissä järjissään olevan iäkkään syöpäpotilaan viimeisistä ajoista. Alma sairastaa kotona, tytär, poika, tyttären tytär ja pojan vaimo valvovat vuorotellen hänen vointiaan. Syöpäkasvain on kivulias, mutta pieni; se on leikkauksella ja sen jälkeisillä hoidoilla todennäköisesti parannettavissa. Alma ei kuitenkaan leikkausta eikä hoitoja halua, mutta hänen sanansa ei paina, kun lapset ovat tutun lääkärin kanssa leikkauksesta jo sopineet. Alma ajattelee, että kun poissa ovat kaikki läheiset ikätoverit, eikä täällä vielä ilmaa hengittäviä edes halua tavata, kun tuttu oma maailma on mennyt ja kadonnut eikä tässä uudessa enää osaa eikä halua elää, niin hän ei halua alistua tuskaisille hoidoille eikä menettää itsemääräämiskykyään, joutua avuttomana toisten armoille. Alma on älykäs, mielenkiintoisen elämän elänyt ihminen ja hän tuntee suurta mielenkiintoa siihen, mitä elämän laidan toisella puolella ehkä on.  Uskovainen hän ei ole mutta jollain lailla hän ajattelee rinnakkaisen maailman mahdollisuutta, joka olisi limittäin näkyvän kanssa ja jossa hän sittenkin tulisi kohtaamaan rakastetun, edeltä menneen Heikkinsä.

Omaan syöpähoitoonsa liittyvän ristiriidan hän ratkaisee omalla tavallaan: kun omaiset eivät suostu ymmärtämään hänen omaa tahtoaan ja kun kuolinavun saaminen on mahdotonta, hän löytää oman vapauttavan ratkaisunsa, josta ei tulle ongelmaa muillekaan.

Pieni kirja tärkeästä aiheesta. Lainasin Helmetistä.

Ruusuja - muutakin kuin Flammentanz

Flammentanz on tänä kesänä kasvanut ja kukkinut niin hurjana, että raskaimmat versot kukkineen laahaavat maassa. Niin runsas ja hehkuva kuin tämä liekinvarsi onkin, on ihan kiva että muutkin pääsevät esille. Nyt alkaa olla pinkin pikkuruusun aika, ja Flammentanzin alta - kun kuihtuneita on leikattu pois- löytyy muutakin kaunista: vähän isompi pinkki ruusu, jonka nimeä en kyllä muista. Hyvä kun kukkivat eri aikaan; silmän iloa riittää pitemmäksi.

 

Night groove

Night groove
Suunnittelija: Isabell Kraemer
Lanka Biches & Buches: le petit lambswool värissä bleu gris + kuviovärinä  rose très clair yhdessä le petit silk mohair samassa värissä

Hyvä ohje ja kiva malli. Tein saman jo aikaisemmin toisesta langasta (https://lapsuksia.blogspot.com/2020/04/night-groove.html )

Ajatuksia: Miksi intersektionaalinen feminismi

Atte Kalevan suosittama yhdenvertaisuusperiaate on kahdestakin syystä parempi kuin Maria Ohisalon ajama intersektionaalinen feminismi. Ensinnäkin intersektionaalinen feminismi on jo sanahirviönä tavalliselle ihmiselle käsittämätön. Toiseksi, kun intersektionaalinen tarkoittaa monien eri ominaisuuksien huomioon ottamista, naisnäkökulma on syrjinnässä vain yksi muuttuja monien joukossa. Tasa-arvon toteutumisen tiellä kun voi olla syrjimistä monen muuttujan näkökulmasta. Näitä voivat olla esimerkiksi kieli (ruotsinkieliset ovat joissain tapauksissa etulyöntiasemassa), sosioekonominen asema (akateemisesti koulutettujen lapset opiskelevat pitemmälle), etninen tausta (maahanmuuttajat ovat heikommassa asemassa, erottava tekijä voi olla jopa savolaisuus, pohjalaisuus tai karjalaisuus), asuinpaikka (haja-asutusalueella palvelut heikommat), ruumiinrakenne (pitkät miehet tienaavat enemmän, lihavat ylipäätään heikommassa asemassa), ikä (50+ vaikeuttaa työnsaantia), väritys (valkoihoiset etulyöntiasemassa, blondeja kuitenkin pidetään tyhminä ja heitä saa pilkata julkisesti), sukupuoli (miehet etulyöntiasemassa), sukupuolinen identiteetti (homot, lesbot, transsukupuoliset ja muunsukupuoliset ovat heikommassa asemassa). 

   Kun syrjinnän taustalla voi olla monia syitä, joista naisnäkökulma on vain yksi, en ymmärrä miksi feminismi pitää erikseen termissä tuoda esille. Onko naisnäkökulma painavampi syy ajaa tasa-arvoa kuin esimerkiksi sosioekonominen asema tai etninen tausta? Ei minusta. Sen vuoksi Atte Kalevan lanseeraama yhdenvertaisuusperiaate on hyvä. Tai jos halutaan vielä selventää niin voisiko monimuuttujatasa-arvo olla se mitä tavoittelemme?

Konstig Joonas: Vaaran vuodet

Vuonna 1945, heti sodan jälkeen Suomessa elettiin vaaran vuosia. Valtaa pitää liittoutuneiden, käytännössä Neuvostoliiton valvontakomissio, joka pitää majaa hotelli Tornin tiloissa Helsingin keskustassa. Maa on poliittisesti kahtiajakautunut Neuvostomieliseen vasemmistoon ja vastakkaiseen porvaristoon, niin myös kirjan päähenkilöt, veljekset Hugo ja Aarne Salo. Suomen kautta on tulossa italialainen huippufyysikko, jota sekä Englanti että Neuvostoliitto havittelee omaan palvelukseensa. Tapahtuu murhia, ja vastakkaisissa leireissä toimivat veljekset joutuvat yllättäen kohtaamaan toisensa. 

Kirja pohjautuu tositapahtumiin, on sujuvasti kirjoitettu ja hyvin jännitettä ylläpitävä. Ajan kuvaus vaikuttaa uskottavalta; on kyllä karmivaa ajatella sen ajan olosuhteita, miten veitsen terällä täällä on oltu. Neuvostoliiton tukikohta Porkkalassa, junamatka Kirkkonummen läpi pimennetyin ikkunoin, valvontakomission kotietsinnät ja kuulustelut omien vanhempienikin kodissa Kalevankadulla, hotelli tornin viereisessä talossa. Puhumattakaan siitä, että Porkkalan kesähuvila menetettiin sen lisäksi että Viipurin koti ja huvila oli jo sodassa mennyt. Nykyajan vaikeudet saavat perspektiiviä; niitäkään lainkaan väheksymättä olemme sittenkin hyvässä asemassa ja onnekkaita.