Alma on kuvaus täysissä järjissään olevan iäkkään
syöpäpotilaan viimeisistä ajoista. Alma sairastaa kotona, tytär, poika,
tyttären tytär ja pojan vaimo valvovat vuorotellen hänen vointiaan.
Syöpäkasvain on kivulias, mutta pieni; se on leikkauksella ja sen jälkeisillä
hoidoilla todennäköisesti parannettavissa. Alma ei kuitenkaan leikkausta eikä
hoitoja halua, mutta hänen sanansa ei paina, kun lapset ovat tutun lääkärin
kanssa leikkauksesta jo sopineet. Alma ajattelee, että kun poissa ovat kaikki
läheiset ikätoverit, eikä täällä vielä ilmaa hengittäviä edes halua tavata, kun
tuttu oma maailma on mennyt ja kadonnut eikä tässä uudessa enää osaa eikä halua
elää, niin hän ei halua alistua tuskaisille hoidoille eikä menettää
itsemääräämiskykyään, joutua avuttomana toisten armoille. Alma on älykäs,
mielenkiintoisen elämän elänyt ihminen ja hän tuntee suurta mielenkiintoa
siihen, mitä elämän laidan toisella puolella ehkä on. Uskovainen hän ei ole mutta jollain lailla
hän ajattelee rinnakkaisen maailman mahdollisuutta, joka olisi limittäin
näkyvän kanssa ja jossa hän sittenkin tulisi kohtaamaan rakastetun, edeltä
menneen Heikkinsä.
Omaan syöpähoitoonsa liittyvän ristiriidan hän ratkaisee
omalla tavallaan: kun omaiset eivät suostu ymmärtämään hänen omaa tahtoaan ja
kun kuolinavun saaminen on mahdotonta, hän löytää oman vapauttavan ratkaisunsa,
josta ei tulle ongelmaa muillekaan.
Pieni kirja tärkeästä aiheesta. Lainasin Helmetistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.