keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Herra Lexington poseeraa


klikkaa kuva isommaksi

 
En tunnustaudu minkään asian keräilijäksi; sellaiseen en ole tarpeeksi systemaattinen enkä pitkäjännitteinen. Määrätynlaisia nalleja en kuitenkaan voi vastustaa. Herra Lexington on kokoelmani kolmas jäsen. Aikaisemmista hankinnoista toinen on vain muutaman sentin korkuinen avaimenperään kiinitetty pehmo-otus, jonka löysin yhtenä kesänä Retretistä ja toinen on hiukan isompi pörröinen hurmuri nimeltään Kamu. Kamusta Montykin tykkäsi. 

Herra L. istuu pianohuoneessa ja saa toimia sparraajana sormiharjoituksilleni. Tänään herra L. oli mallina, kun pitkästä aikaa kuvasin kahdella salamalla.



3 kommenttia:

  1. Suloinen ja kiltti malli :)
    Pitäisikin harjoitella kuvausta salaman kanssa. Kahta salamaa en omista, mutta yksi Canon Speedlite kyllä on.
    Hieno kuva!

    VastaaPoista
  2. Nallet ovat ihania. Hyvä malinakin, ei liiku eikä valita. Olet ehtinyt taas paljoon sillä aikaa kun liehuin ties missä. Kappien tyhjennys vaatteista, joita ei enää tarvita, on tehtävä, mikä lahjoituksena kultaa työn. Time goes on...

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Jokainen ilahduttaa.